Ratkaisu helteisiin ja tulviin voi löytyä omalta pihalta
Kuumat kesät, rankkasateet ja luontokato tuntuvat jo taloyhtiöiden pihoilla. Helsinki etsii kolmen taloyhtiön kanssa keinoja vehreyttää pihoja ja parantaa näin tilannetta. Opeista kootaan käsikirja kaikkien helsinkiläisten hyödyksi.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo arjessamme: piha kuumenee helteellä tukalaksi, rankkasateet saavat pihan tulvimaan tai kukissa ei enää pörrää pölyttäjiä entiseen malliin.
Helsingin kaupunki osallistuu EU-rahoitteiseen Rewild the City -hankkeeseen, jossa kehitetään käytännön ratkaisuja, joiden avulla taloyhtiöt voivat tehdä pihoistaan vehreämpiä ja viihtyisämpiä sekä varautua ilmastonmuutoksen tuomiin sään ääri-ilmiöihin.
”Haluamme löytää mahdollisimman helposti toteutettavia keinoja, joilla taloyhtiöt voivat itse vehreyttää pihojaan ja parantaa kestävyyttään”, sanoo hankkeen Helsingin projektipäällikkö Tessa Dean.
Lisää puita, nurmi niityksi
Moneen ongelmaan voi saada helpotusta lisäämällä pihoille kasvillisuutta. Erityisen tärkeitä ovat puut.
”Yhdelläkin lehtipuulla on valtavia hyötyjä, sillä ne viilentävät ja varjostavat pihaa. Lisäksi puut auttavat ehkäisemään rankkasateiden aiheuttamia tulvia ja maaperän eroosiota juuristollaan. Puut myös sitovat ilmasta hiiltä omiin lehtiinsä, oksiinsa ja runkoonsa, ja hiiltä sitoutuu samalla maaperään”, kertoo maisema-arkkitehti Reetta Nissilä Sitowisesta, joka on hankkeen suunnittelukumppani.
Puut tarjoavat myös suojaa, ravintoa ja elinympäristöjä lukuisille lajeille. Esimerkiksi puiden kaarna, lehdet, kolot ja kuolleet oksat ovat tärkeitä monille hyönteisille, linnuille, jäkälille, sammalille ja sienille. Myös puiden maanalaiset juuret ja niiden ympäristö on tärkeä osa maaperän monimuotoista eliöyhteisöä.
Jos puita ei pysty istuttamaan lisää, kevyempiäkin ratkaisuja löytyy. Vehreyttä ja varjostusta voi saada aikaan köynnöksillä, kasveja voi tuoda pihalle ruukuissa tai, tontin nurkkaan voi jättää puupölkyn lahoamaan hyönteisten iloksi.
”Vehreyttämisen voi aloittaa ihan pienistä askelista, eikä kannatakaan hotkaista liian isoa palaa kerrallaan. Jopa nurmialueen hoitamatta jättäminen ja niityksi muuttaminen on askel oikeaan suuntaan”, Nissilä toteaa.
Jopa nurmialueen hoitamatta jättäminen ja niityksi muuttaminen on askel oikeaan suuntaan
Piha uusin silmin
Hankkeessa on mukana eri puolilta Helsinkiä kolme hyvin erilaista taloyhtiötä. Niillä on kaikilla erilaiset haasteensa ja toiveensa, jotta kehitetyistä ratkaisuista saataisiin mahdollisimman kattava kattaus vehreytyskeinoja helsinkiläisille pihoille.
”Meillä viihtyisyyden ja luonnon monimuotoisuuden lisäämisestä on ollut jo puhetta aiemmin, mutta ilman asiantuntemusta asian edistäminen on tuntunut tahmealta. Hankkeessa saamme nyt eri alojen asiantuntijoita käyttöömme”, hankkeen yhteyshenkilö Marita Paajaste As. Oy Vartiokylän Arhopuistosta perustelee.
Taloyhtiöiden tilannetta on kartoitettu asukaskyselyillä, pihojen kartoituskierroksilla ja työpajassa.
Pihojen kartoituksen yhteydessä asukkaat ovat päässeet yhdessä Sitowisen biologin Hanna Tuovilan kanssa tutustumaan oman pihansa elämään, etsimään sieltä kasveja ja eläimiä ja näkemään, millaista kaupunkiluontoa kotiovelta löytyy. Kokemus auttaa katsomaan omaa lähiympäristöä uusin silmin.
Kokemukset koko Helsingin käyttöön
Lähtötilanteen ja aiempien kokemustensa pohjalta Sitowisen asiantuntijat työstävät ratkaisukonsepteja, joita taloyhtiöt voivat oman harkintansa mukaan toteuttaa kesällä 2027.
Hankkeen kokemusten ja konseptien pohjalta kootaan lopulta käytännönläheinen opas, jota voidaan soveltaa hyvin erilaissa ympäristöissä ja monenlaisilla pihoilla. Tavoitteena on löytää myös ratkaisuja, jotka eivät välttämättä vaadi taloyhtiöiltä suuria investointeja tai laajoja piharemontteja.
Dean kannustaakin taloyhtiöitä aloittamaan pienestä.
”Resurssit ovat tiukalla, ja yhtiöiden on varauduttava budjetoinnissaan laajoihin peruskorjauksiin. Suuri piharemontti ei ole aina tarpeen, vaan omalla pihalla voi saada aikaan paljon luonnon monimuotoisuuden ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen hyväksi ihan talkoovoimin.”
Kolme pihaa, kolme erilaista lähtökohtaa
| Pasila: 1970-luvun korttelitaloyhtiössä haasteina ovat kansipihan kuumuus, vähäinen varjo ja luonnon monimuotoisuuden lisääminen. Asukkaat ovat toivoneet erityisesti enemmän kasvillisuutta ja viihtyisiä oleskelupaikkoja. |
| Ullanlinna: Historiallisen taloyhtiön pieni piha on asfaltoitu miltei kokonaan. Hankkeessa selvitetään, miten vehreyttä voidaan palauttaa suojellussa ympäristössä, jossa kapea tila ja määräykset asettavat omat reunaehtonsa. |
| Vartiokylä: Vehreällä lähiöpihalla tavoitteena on hyödyntää olemassa olevia vahvuuksia, lisätä viihtyisyyttä ja löytää ratkaisuja puuston uudistamiseen, hulevesien hallintaan ja toimintojen järjestelyyn niin, että oleskelutilat saadaan pihan hiljaisimpiin paikkoihin. |
