Hankimme Mellunkylän ja Malmin taloyhtiöille tuettuja energiatarkastuksia

Jätä yhteystietosi lomakkeella ja pysyt kuulolla

Rivitaloyhtiö sai lämmityskulut kuriin ilmavesilämpöpumpuilla

Ilmavesilämpöpumput ovat varteenotettava ratkaisu niissä taloyhtiöissä, joissa maalämpöön siirtyminen ei ole mahdollista. As. Oy Sirkkalanmäki 52:ssa pumput ovat selvästi alentaneet lämmityskustannuksia verrattuna aiempaan kaasulämmitykseen.

Helsingin Puistolassa sijaitsevan rivitaloyhtiön pihamaalla on kahden parkkipaikan kokoinen rakennelma. Sen sisältä kuuluu vaimeaa hurinaa, joka sekoittuu läheiseltä Kehä III:lta kantautuviin ääniin. Lukkojen takaa paljastuu kolme kookasta pömpeliä. Kyseessä on ilmavesilämpöpumpun ulkoyksikkö, joka kerää uumeniinsa ulkoilmasta lämpöä ja kuljettaa sitä kylmäaineen kautta lämmitysverkostoon: asuntojen lämpöpattereihin sekä käyttöveteen.

As. Oy Sirkkalanmäki 52:en hallituksen puheenjohtaja Petri Haapanen kertoo, että vuonna 1980 rakennetussa taloyhtiössä oli alun perin öljylämmitys. Vuonna 2003 siirryttiin maakaasuun, mutta ajan myötä tämäkin järjestelmä jäi vanhentuneeksi.

— En olisi halunnut viettää enää yhtäkään juhlapyhää pannuhuoneessa ihmetellen, mikä laitteistossa on vialla. Maakaasujärjestelmän nykyaikaistaminen olisi tietänyt kallista remonttia eikä sekään tuntunut viisaalta ratkaisulta pitkässä juoksussa – onhan kyseessä uusiutumaton fossiilinen polttoaine, Haapanen kertoo.

Vuonna 2019 taloyhtiössä uusittiin salaojat ja lämmitysverkosto, mikä johti luontevasti lämmönlähteen vaihdon edistämiseen. Taloyhtiössä on yhteensä 44 asuntoa, jotka kattavat noin 4000 neliömetriä asuinpinta-alaa.

As. Oy Sirkkalanmäki 52:en hallituksen puheenjohtaja Petri Haapanen kertoo, että vesi-ilmalämpöpumppujen laitteistopakettiin kuuluu etävalvonta kahden vuoden ajan. Lisäksi hallitus ja huoltoyhtiö voivat seurata toimintoja omalta päätteeltään.

Varalämpöä tarvitaan

Selvittelyvaiheessa taloyhtiön hallitus päätti hankkia ulkopuolisen asiantuntijan apua. Konsultti ryhtyi tekemään perusteellista selvitystä taloyhtiön tarpeista ja energiankulutuksesta. Tämä luotettava tieto toimisi päätöksenteon perustana ja auttaisi valitsemaan tehokkaimmat ratkaisut taloyhtiön energiatehokkuuden parantamiseksi.

Laskelmien lopputuloksena pöydälle jäi kaksi vaihtoehtoa lämmityksen ja kuuman käyttöveden tuottamiseen: maalämpöpumput tai ilmavesilämpöpumput. Kaukolämpöäkin selviteltiin, mutta lämpöputkien veto näille Helsingin pohjoisen kaupunginosan kulmille ei ollut mahdollista.

— Meillä oli jo syksyllä 2020 kaikki tarvittava tieto päätöksentekoa varten, mutta otimme vielä aikaa lisälämmönlähteen selvittämiseen. Pelkät pumput eivät yksinään riitä lämmön tuottamiseen etenkään kovilla pakkasilla, Haapanen kertoo.

Puistolan taloyhtiössä varalämmön lähteeksi valittiin sähkö. Uusi lämmönlähde ja siihen liittyvät tekniset ratkaisut sekä tulevaisuuden tarpeet, kuten autopaikkojen sähköistäminen, vaativat tarkat laskelmat.

— Päädyimme puolitoistakertaistamaan sähköliittymän, jotta se varmasti kattaa kaiken. Tämä oli ainoa yksittäinen ja aika iso projektin osa, jota emme olleet osanneet vielä selvittelyvaiheessa huomioida, Haapanen lisää.

Sota vauhditti päätöksentekoa

Helmikuussa 2022 alkanut Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan sai aikaan sen, että kaasun hinta ampaisi hurjaan nousuun. Alun perin suunnitelmat energiaremontista oli tarkoitus esitellä toukokuussa taloyhtiölle, mutta hallitus päätti muuttuneen maailmantilanteen myötä pitää ylimääräisen yhtiökokouksen nopealla aikataululla. Maalämpö olisi ollut osakkaiden mielestä kiinnostava vaihtoehto, mutta töiden odottamista olisi tuolloin joutunut odottelemaan jopa 12–18 kuukautta. Ilmavesilämpöpumput luvattiin puolestaan asentaa puolen vuoden kuluttua tilauksesta. Tämä ratkaisi päätöksen.

— Ehdotus oli helppo perustella laskelmien kanssa taloyhtiölle, sillä jo entuudestaan huimat lämmitysmaksut vain jatkoivat vauhdilla nousuaan. Oli ikävää joutua keräämään osakkailta ylimääräisiä hoitovastikkeita korkean kaasunhinnan takia.

Energiaremontin yhteydessä hoidettiin koko lämmitysjärjestelmä kerralla kuntoon mukaan lukien patteriverkoston säädöt ja patteriventtiilien uudistamisen. Taloyhtiö otti energiaremontille lainan ja ehti onnekseen saada sittemmin lakkautetun ARAn tuen. Alun perin lainan takaisinmaksuajaksi laskettiin noin kahdeksan vuotta, mutta arvio lyheni tukien ansiosta viiteen vuoteen. Remontin hinnaksi tuli lopulta noin 450 000 euroa.

Vanha pannuhuone uusittiin remontissa kauttaaltaan. Kuvassa näkyy yksi kolmesta lämpövaraajasta. Niihin pumppujen tuottama lämpöenergia varataan.

Melu kantautuu metsän suuntaan

Työt tontilla alkoivat toukokuussa 2022, mutta sodan aiheuttaman komponenttipulan vuoksi järjestelmän käyttöönotto venyi noin kolmella kuukaudella. Remontin aikana taloyhtiön pannuhuone uusittiin kauttaaltaan ja taloyhtiön huoltorakennuksen ulkopuolelle rakennettiin yksi sähkökeskus ja sisätilaan toinen.

Yksi syy siihen, miksi ilmavesilämpöpumput ovat toistaiseksi melko harvinaisia taloyhtiöissä, voi johtua suurikokoisten lämpöä keräävien yksiköiden asetteluhaasteista. Laitteet vievät tilaa pihamaalla, ja ne ovat paitsi näkyviä myös kuuluvia.

As. Oy Sirkkalanmäki 52:ssa pumppuja ympäröivä katos päätettiin rakentaa huoltorakennuksen kylkeen. Suunnittelussa otettiin erityisesti huomioon melu. Tämän vuoksi kaksi asuinrakennuksiin päin olevaa seinää rakennettiin umpinaisiksi. Avoimen ritiläseinän puolella sijaitsee puolestaan parkkipaikkoja ja metsäkaistale, jossa ei ole asutusta. Haapasen mukaan melutaso laitteiston lähellä pysyy alle 40 desibelissä eli sallittujen rajojen sisällä. 

Laitteiston sijoitus oli taloyhtiössä selkeä ja mietitty hyvissä ajoin, ennen kuin asia eteni yhtiökokouksen päätettäväksi. Ilmavesilämpöpumput eivät aiheuta asukkaille meluhaittaa. Ilmavesilämpöpumppujen talteenottama lämpö siirtyy putkia pitkin lämmönjakohuoneeseen. Laitteistot tarvitsevat toimiakseen ilmatilaa ympärilleen.

Kovat pakkaset haasteena

Kuluva talvi ollut ensimmäinen todellinen testi uudelle lämmitysjärjestelmälle. Ilma-vesilämpöpumpun teho on parhaimmillaan noin +10 ja -15 asteen välillä. Kun pakkanen painuu alle -20 asteen, lämpöpumppu lakkaa toimimasta. Haapanen kertoo, että kuluvan talven aikana sähkökattila on tästä syystä toiminut apulämmittäjänä kahdeksana päivänä.

Vuoden 2024 vaihteessa taloyhtiössä koettiin odottamaton takaisku, kun kovien pakkasten aikana asuntojen lämpötilat laskivat yllättäen ja lämmin vesi loppui. Nopeasti havaittu ongelma johtui onneksi vain yhdestä sähkökattilan virheellisestä asetuksesta.

– Tällä hetkellä seuraamme tarkasti huoneistojen sisälämpötiloja. Haluamme varmistaa sen, että kotien lämpötila pysyy jatkuvasti tasaisen miellyttävänä.

Koko taloyhtiö on tyytyväinen uuteen lämmönlähteeseen

Haapanen näkee useita etuja taloyhtiön uudessa lämmitysjärjestelmässä. Vaikka kovien pakkasten aikana ilmavesilämpöpumput eivät yksinään riitä lämmittämään koko kiinteistöä, ratkaisu oli kokonaisuutena heille paras mahdollinen.

Uuden lämmitysmuodon tuomat rahalliset säästöt vanhaan kaasujärjestelmään verrattuna ovat olleet selvät. Taloyhtiön kaasukulut olivat olleet ennen niiden hurjaa nousua noin 100 000 euroa vuodessa. Vuonna 2022 hinta kohosi pelkästään tammi-kesäkuun välisenä aikana liki 90 000 euroon.

— Olemme tyytyväisiä siihen, miten investointi on toistaiseksi vaikuttanut taloyhtiömme kustannuksiin. Viime vuonna rahallista säästöä vanhaan järjestelmään verrattuna tuli noin 35 000 euroa. Lämmityskulujen pieneneminen antaa budjetointiin hieman enemmän joustovaraa huomioiden erityisesti se, että vanhassa yhtiössä hoitovastikkeesta maksettavia korjauksia riittää tulevaisuudessakin, Haapanen sanoo.