Kalliolainen taloyhtiö siirtyi rohkeasti hybridilämmitykseen

Helsingin Kallion vilkkaassa sydämessä sijaitsee vuonna 1932 valmistunut 7-kerroksinen taloyhtiö, jonka lämmitysjärjestelmä on vielä toistaiseksi harvinainen – mutta yleistymään päin. Hybridijärjestelmään siirtymistä vauhdittivat eteenpäin katsova asenne sekä tarkat laskelmat.

Taloyhtiön puheenjohtaja Jouni Vartiainen lämmönjakohuoneessa
Taloyhtiön puheenjohtaja Jouni Vartiainen lämmönjakohuoneessa

As. Oy Helsinginkatu 13:n puheenjohtaja Jouni Vartiainen esittelee yllättävää ja innovatiivista ratkaisua kapeahkolla Helsinginkujalla: jalkakäytävän alla on yhteensä seitsemän 450 metrin syvyistä maalämpökaivoa, joista virtaa energiaa taloyhtiön lämmönjakokeskukseen. Yhdessä kaukolämmön kanssa tästä muodostuu saumaton kokonaisuus – hybridilämmitys.

Se on Vartiaisen mukaan osoittautunut heidän taloyhtiössään erinomaiseksi ratkaisuksi monestakin syystä.

Maalämpö nostettiin hallituksen kokouksessa esiin ”villinä korttina” kesällä 2021. Nyt järjestelmä on luonut lämpöä 158 asunnon ja 12 liiketilan taloyhtiöön jo vuoden verran.

”Meistä tuli edelläkävijöitä ihan sattumalta. Olemme ydinkeskustan ensimmäinen taloyhtiö, jossa on hybridilämmitys. Kaikki alkoi eräästä hallituksen kokouksesta, jossa pohdimme, onko maalämpöhanke ylipäätään mahdollinen keskellä Stadia. Päätimme selvittää asiaa yhdessä isännöitsijän kanssa”, Vartiainen kertoo.

Selkeitä säästöjä

Maalämpöjärjestelmä perustuu maaperän varastoimaan aurinkoenergiaan.

Kaukolämpö puolestaan tuotetaan yleensä kaukana sijaitsevissa voimalaitoksissa, joissa hyödynnetään usein fossiilisia polttoaineita tai bioenergiaa. Maalämpö on uusiutuvaa energiaa ja yleensä hyvin energiatehokas sekä ympäristöystävällinen vaihtoehto, kun taas kaukolämmön etuna on luotettavuus ja kyky tuottaa suuria määriä energiaa. Hybridijärjestelmässä nämä kaksi toimivat rinnakkain.

Vartiainen avaa, että heille laaditut alustavat laskelmat osoittivat hybridijärjestelmän maksavan itsensä takaisin noin kymmenessä vuodessa. Säästöt taloyhtiölle olisivat pitkällä aikavälillä jopa miljoonaluokkaa.

”Smart Heating Oy (urakoitsija) avasi meille lukuja alkuvuodesta 2022. Lupaavien numeroiden lisäksi ajattelimme tietysti myös ympäristöä sekä taloyhtiön hyvää mainetta. Kyseessä oli win-win-tilanne, joka oli hyötyjen valossa lopulta helppo esitellä osakkaille”, Vartiainen sanoo.

Hän muistuttaa, että heillä sattui olemaan tuuriakin matkassa huomioiden tämänhetkinen maailmantilanne: toimitukset pyörivät ajallaan eivätkä hinnat olleet ehtineet nousta. Sopimukset urakoitsijan ja erillisen valvojan kanssa allekirjoitettiin toukokuussa 2022 ja kesäkuussa pidettiin projektin aloituspalaveri.

”Lähes kaikki osakkaat ja asukkaat innostuivat asiasta, mutta toki hybridiin siirtyminen herätti keskusteluakin ja muutamia soraääniä. Etenkin kustannukset mietityttivät aluksi monia. Rauhoittava tieto oli se, että kuukausittaiset kulut pysyisivät muutoksen jälkeen lähestulkoon ennallaan.”

As. Oy Helsinginkatu 13 otti remonttia varten lainan pitkällä maksuajalla, jolloin maksuerät pysyvät kohtuullisina. Taloyhtiössä on pääasiassa pieniä sijoitusasuntoja.

Tontti soveltui maalämpöprojektiin mainiosti

Maalämpöprojektin puolesta puhui myös taloyhtiön suuri tontti, joka ulottuu pitkälle Helsinginkujan puolelle. Maalämpökaivojen poraaminen oli vaivatonta, kun koko työmaa isoine laitteineen, koneineen ja tarvikkeineen oli mahdollista perustaa omalle tontille eikä niille tarvinnut etsiä tilaa muualta. Maalämpökaivojen poraaminen aloitettiin taloyhtiössä elokuun alussa.

”Poraus oli koko projektin näkyvin ja kuuluvin vaihe, ja sitä kesti reilut pari viikkoa. Työ eteni onneksemme sujuvasti, sillä maan alla kulki riittävästi vesivirtauksia ja maaperän rakenne oli suotuisa”, Vartiainen kertoo.

Järjestelmän käyttöönotto- ja toimintakokeet tehtiin 23.9. ja työ sai taloyhtiöltä hyväksynnän vastaanottokokouksessa 30.9. Lopuksi 12.10. pidettiin kiinteistöhuollolle käyttöönottokoulutus, jossa olivat mukana hallitus, isännöitsijä ja talonmies. Käytännössä aikaa koko projektiin aina sopimuksen allekirjoittamisesta käyttöönottoon kului reippaasti alle puoli vuotta.

”Alkuvaiheessa oli jotain pientä häikkää pumpun kanssa, ja sitä säädettiin muutaman vuorokauden ajan. Muuten käyttöönotto oli sujuvaa. Jos yllättäviä ongelmia olisi tullutkin vastaan maalämmön kanssa, ei meillä olisi ollut mitään hätää. Hybridi mahdollistaa sen, että aina voi laittaa kaukolämmön täysille, jos toinen järjestelmä ei syystä tai toisesta pelaisi,” Vartiainen muistuttaa.

Älykäs kiinteistöautomaatio ohjaa ja valvoo etänä

”Kutsun tätä laivan konehuoneeksi”, Vartiainen naurahtaa avatessaan oven taloyhtiön lämmönjakohuoneeseen. Avarassa ja siistissä tilassa risteilee putkea ja piuhaa laitteesta toiseen.

Lämmönjakohuoneeseen on asennettu yksi maalämpöpumppu lämmöntalteenottoa varten. Se tuottaa energiaa sekä lämmitysvaraajaan että käyttövesivaraajaan. Riittävä lämpötila käyttövedelle ja patteriverkostolle varmistetaan kaukolämmöllä. Koko hybridijärjestelmää ohjaa älykäs kiinteistöautomaatio.

”Tällä hetkellä lämmityksestä noin puolet (52 %) tulee maalämmöstä. Sen osuus vaihtelee jonkin verran suuntaansa. Karkeasti arvioituna taloyhtiömme säästää järjestelmän ansiosta joka päivä noin 200 euroa. Kaikki asukkaat pääsevät tarkastelemaan paitsi reaaliaikaista tilannetta myös asumisen hiilijalanjälkeä apin kautta”, Vartiainen esittelee.

Konkretian kautta kodin ja veden lämmityksestä muodostuva hiilijalanjälki avautuu maallikolle aivan uudella tavalla ja saattaa jopa innostaa tarkastelemaan omia kulutustottumuksia.

Tarkastelkaa vaihtoehtoja rohkeasti

Vartiainen hehkuttaa useaan otteeseen taloyhtiön hallitusta, jonka aktiivisuuden ansiosta on onnistuneesti ennenkin vedetty läpi isoja projekteja. Kokoonpanosta löytyy osaamista, intoa ja rohkeutta. Ilman oikeaa asennetta maalämpö olisi tuskin edes tullut kenenkään mieleen varteenotettavana vaihtoehtona.

Helsingin keskustassa yhä useampi taloyhtiö heräilee uudenlaisiin lämmitysratkaisuihin. Mitä terveisiä Vartiainen haluaisi lähettää heille?

”Kannattaa ehdottomasti ryhtyä ainakin selvittämään, onko maalämpö omassa taloyhtiössä mahdollinen. Hyvää taustatyötä perusteellisine selvityksineen ja hyvän kokeneen ulkopuolisen valvojan valintaa ei voi vähätellä. Lisäksi referenssikohteessa käyminen antaa selkeämmän kuvan jo etukäteen mahdollisesti hankittavasta järjestelmästä.”

Helsinginkatu 13:n julkisivu
As Oy Helsinginkatu 13:n julkisivu

Näin eteni As. Oy Helsinginkatu 13:sta lämmitysjärjestelmän uudistus

  • Kesäkuu 2021: Orastava kiinnostus maalämpöä kohtaan heräilee.
  • Syksy 2021: Vaihtoehtojen selvittelyä.
  • Tammikuu 2022: Yritykset esittelevät taloyhtiölle laskelmia ja projektin kulkuja.
  • Toukokuu 2022: Taloyhtiö allekirjoittaa sopimukset urakoitsijan ja erillisen projektivalvojan kanssa.
  • Kesäkuu 2022: Projektin aloituspalaveri pidetään.
  • Elokuu 2022: Poraukset tontilla alkavat ja kestävät noin kaksi viikkoa.
  • Syyskuu 2022: Maalämpöjärjestelmän käyttöönotto- ja toimintakokeet sekä taloyhtiön hyväksyntä.
  • Lokakuu 2022: Käyttöönottokoulutus.

Teksti ja kuvat: Maria Rautio