Tarkastimme taloyhtiöitä: Ylilämmitys oli keskeisin energiasyöppö

Tiedätkö, mistä taloyhtiösi energiakulut muodostuvat? Monelle osakkaalle ja asukkaalle tarkka ymmärrys kustannuksiin vaikuttavista tekijöistä voi jäädä hämärän peittoon, jolloin kulutukseen on vaikea vaikuttaa. Tähän avuksi voi hankkia taloyhtiön energiatarkastuksen.

Viime vuonna hankimme yhteensä neljälle Malmin ja Mellunkylän taloyhtiöille Motivan mallilla toteutettuja energiatarkastuksia. Tavoitteena oli tarkastella näille alueille tyypillisten taloyhtiöiden energiajärjestelmien kuntoa ja sitä, miten niiden energiatehokkuutta voitaisiin parantaa ilman suurempia investointeja.

Kokosimme tähän artikkeliin kaikkia kokeiluun osallistuneita taloyhtiöitä yhdistäneet huomiot ja kehitystoimenpiteet energiatarkastuksista. Löydät taloyhtiöiden raportit sekä koontitaulukon tärkeimmistä nostoista artikkelin loppupuolelta.

Ylilämmittämiseen haaskattiin euroja jokaisessa taloyhtiössä

Kaikissa tarkastetuissa taloyhtiöissä oli ylilämmitystä yleisissä tiloissa. Esimerkiksi rappukäytävien lämpötilat olivat kaikilla yli 20 °C, kun suositus on enintään 17 °C. Rappukäytävien ylilämmittäminen onkin yleensä helppo säästökohde taloyhtiölle. Lisäksi kaikissa taloyhtiöissä oli asuntoja, joissa oli vähintään lievää ylilämpöä. Suosituslämpötilat oleskelutiloihin ovat 20–22 °C ja makuuhuoneisiin 18–20 °C. Lämpötilojen säätämisessä suositusten tasolle olisi merkittävää säästöpotentiaalia, sillä jo yhden asteen tiputus vastaa noin viiden prosentin säästöä kyseisen tilan lämmityskuluista.

Osassa asunnoista sekä joissakin yleisissä tiloissa havaittiin myös ilmavuotoja, paikoin jopa suuria. Rakenteiden tiiveyden korjaamisella, kuten tiivisteiden uusimisella ja ikkunankarmin ja seinän välisen raon paremmalla eristämisellä, lämpö saataisiin pysymään sisällä ja kosteus ulkona.

Lämmönjakojärjestelmissä korjattavaa

Tarkastetuista taloyhtiöistä kolmessa lämmönkulutus oli vertailuarvoa suurempaa. Ylilämmittämisen lisäksi kulutusta lisäsivät esimerkiksi lämmönjaon ongelmat ja korjaustarpeet. Esiin nousseita korjaustarpeita olivat muun muassa lämmitysjärjestelmän säätö, tasapainotus ja huuhtelu sekä termostaattiventtiilien uusiminen.

Keskimääräistä suurempi veden- ja sähkönkulutus

Pääosa taloyhtiöistä kulutti sähköä ja vettä yli vertailuarvon. Kiinteistösähkönkulutukseen liittyen tarkasteltiin esimerkiksi yleisten tilojen valaistusta sekä ilmanvaihdon puhaltimien kuntoa ja toimintaa.

Noin puolessa mitatuista asunnoista havaittiin suositukset ylittäviä vedenvirtaamia. Suositellut maksimivirtaamat ovat keittiössä sekä suihkussa 12 litraa minuutissa ja kylpyhuoneen lavuaarissa kuusi litraa minuutissa. Virtaamia voi rajoittaa kustannustehokkaasti asentamalla paineenalennusventtiilin. Lisäksi taloyhtiön kannattaa asentaa vettä säästävät suuttimet vähintään yleisten tilojen vesikalusteisiin, miksei toki myös asuntoihin. Suuri lämpimän veden kulutus kasvattaa myös lämmityslaskua, koska taloyhtiön lämmityslaskusta noin kolmannes kuluu yleensä lämpimän veden valmistamiseen.

Vedenkulutuksen huoneistokohtaisen mittauksen vaikutus näkyi taloyhtiöiden kulutuksissa: Niissä kolmessa taloyhtiössä, joissa on huoneistokohtainen mittaus, kulutus oli selkeästi pienempää kuin neljännessä, jossa mittausta ei ole. Jos taloyhtiössäsi on huoneistokohtainen mittaus, huoneistokohtainen veden laskutus käytetyn mukaan todennäköisesti pudottaa vedenkulutusta merkittävästi.

Taloyhtiöiden tarkastusraportit ja koontitaulukko

Tutustu vielä tarkemmin taloyhtiöiden tuloksiin raporttien ja koontitaulukon avulla. Voit ladata ja lukea raportteja sekä koontia energiatarkastuksista alta:

Kiinnostuitko taloyhtiön energiatarkastuksesta?

Taloyhtiöt voivat tilata energiatarkastuksia suoraan palveluntarjoajilta, jotka on listattu Motivan nettisivuille.

Kysy energiatarkastuksista lisää taloyhtiöiden energianeuvonnasta.

Mitä tehdä? Tutustu toimenpiteisiin energiatehokkuuden parantamiseksi täällä.

Lisätietoa energiatarkastuskokeilusta

Kokeilun avoimeen hakuun osallistui yhteensä 12 taloyhtiötä, joista jatkoon valikoitui neljä; kaksi Malmilta ja kaksi Mellunkylästä. Kokeilu kohdistettiin Malmille ja Mellunkylään, koska ne kuuluvat Helsingin kaupunkiuudistusalueisiin.

Valinnoissa painotettiin alueille tyypillisiä 1960–1980-luvuilla rakennettuja taloyhtiöitä, joissa ei ollut tehty merkittäviä energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä. Eduksi katsottiin, jos taloyhtiöllä oli selkeä tahtotila hyödyntää tarkastuksen tuloksia energiatehokkuutta parantavien toimenpiteiden edistämiseen.

Tarkastuksen pohjana käytettiin Motivan mallia, voit tutustua siihen Motivan sivuilla. Tarkastusten tulokset käytiin läpi vuoden päätteeksi yhdessä kaupungin energia-asiantuntijoiden kanssa.