Pitäjänmäen taloyhtiö onnistui energiaremontissaan: ”Kadumme jokaista vuotta, kun ei aloitettu!”

Pitäjänmäessä metsän ympäröimällä kalliolla sijaitsee kolme 70-luvulla rakennettua kahdeksankerroksista kerrostaloa, joiden katoilla koneet puhaltavat ulos poikkeuksellisen kylmää ilmaa harakoiden harmiksi. Linnut taitavat kuitenkin olla ainoita kaupungin asukkaita, jotka huomaavat, että As Oy Sulkapolku 6:n rakennuksiin on toteutettu energiaremontti.

Sulkapolun kerrostalo yläviistosta kuvattuna, takana metsää

Pitäjänmäessä metsän ympäröimällä kalliolla sijaitsee kolme 70-luvulla rakennettua kahdeksankerroksista kerrostaloa, joiden katoilla koneet puhaltavat ulos poikkeuksellisen kylmää ilmaa harakoiden harmiksi. Linnut taitavat kuitenkin olla ainoita kaupungin asukkaita, jotka huomaavat, että As Oy Sulkapolku 6:n rakennuksiin on toteutettu energiaremontti.

Mitä remontissa tehtiin?

Energiaremontissa toteutettiin rakennuksiin poistoilman lämmöntalteenotto. Taloyhtiössä on koneellinen poistoilmanvaihto, ja katolla olevat ilmaa poistavat huippuimurit olivat muutenkin tulossa käyttöikänsä päähän. Imurit saatiin samalla uusittua energiaremontissa.

”Laitteiden uusiminen olisi joka tapauksessa maksanut kymmeniä tuhansia euroja”, kertoo Sulkapolku 6:n taloyhtiön puheenjohtaja Markus Tuukkanen.

Nyt lämpö otetaan poistuvasta sisäilmasta talteen niin tehokkaasti, että noin 21-asteinen ilma tulee lopulta ulos noin 2-asteisena. Näin taloyhtiön maksama lämpö ei enää mene harakoille.

Mies talon katolla, esittelee laitetta
Markus Tuukkanen Sulkapolku 6A:n katolla. Vasemmalla lämmöntalteenottolaite puhaltaa viileää ilmaa

As Oy Sulkapolku 6:ssa on ollut aina vahva tahtotila energian, rahan ja ympäristön säästämiseen, ja energiaremontti oli luonnollinen osa tätä kokonaisuutta.

”Remontti ei ollut yhden jäsenen kuningasidea, vaan taloyhtiön hallitus oli kokonaisuudessaan varsin valveutunut”, kehuu hallituksen puheenjohtaja Tuukkanen.

Energiaremontti oli ollut taloyhtiön pitkän tähtäimen suunnitelmassa (PTS) jo pitempään, joten se on ollut osakkaiden tiedossa, ja yhtiökokouksessa oli jo kauan ennen päätöksentekoa kerrottu, että remontti on menossa eteenpäin. Hallitus oli siis esimerkillisen aktiivisesti pitänyt tietoa siitä yllä, ja tämä helpotti päätöksentekoa merkittävästi.

Taloyhtiön päätöksenteon näkökulmasta lämmöntalteenottoremontti oli yllättävänkin yksimielinen.

”Oikeastaan kommentit olivat, että kuulostaa hyvältä ja kannatetaan. Äänestämään ei jouduttu. Yhtiökokouksen alkuun oli TomAllenin [urakoitsijan] henkilö kertomassa kylmän rauhallisesti ilman myyntihehkutusta siitä asiasta ja taustoittamassa päätöstä. Pystyimme järkevästi käymään asiaa läpi ja numeroiden kautta lähestymään sitä, mikä on järkevää ja mikä ei.”

Harmaita poistoilmalämpöpumppuja kaksi kappaletta.
Harmaita poistoilmalämpöpumppuja (kuvassa vasemmalla) on Sulkapolku 6:n lämmönjakohuoneessa kaksi kappaletta.

Todella tärkeää Sulkapolun energiahankkeessa oli löytää hyvä kumppani palveluntarjoajaksi. Taloyhtiö halusi teknologisesti vahvan kumppanin, joka tarjoaisi heille ratkaisuja, ei vain yhtä laitetta. Tuukkanen suositteleekin, että taloyhtiö pohtii yrityskumppanin valintaa pitkän tähtäimen kautta, koska prosesseissa kestää vuosia ja laitteita pitää myös huoltaa remontin jälkeen.

”Jos kanssakäyminen palveluntarjoajan kanssa on tervanjuontia jo ensimmäiset metrit, niin miten ihmeessä se siitä muuttuisi?” pohtii Tuukkanen ja jatkaa ”se on tavallaan yhtä tärkeää kuin parisuhteessa puolison valinta!”

Vaikka energiaremonttiin Sulkapolulla löydettiin hyvä kumppani, ja hallitus oli valveutunut ja yksimielinen, remontin prosessissa kesti kuitenkin monta vuotta. Taloyhtiö hankki ensimmäisiä tarjouksia keskusteluiden tueksi 2014, ja remontti valmistui lopulta vuonna 2018. Yllättäviä viivästyksiä aiheutui taloyhtiöstä johtumattomista tekijöistä, muun muassa rakennusvalvonnan linjauksesta lämmönkeruuputkien sijoitteluun sekä Helenin toiminnasta kaukolämmön mitoituksen suhteen.

Oliko remontti kannattava?

Energiaremontti on ollut taloyhtiölle kannattava: Joka vuosi säästöön jää noin 30 000 euroa vähentyneinä lämpökuluina.

”Jos meillä meni lähtötilanteessa 2018 noin 100 000 euroa vuodessa lämmityksen kuluihin, ja noin 30 % ollaan pudotettu kulutusta, niin se tekee noin 30 000 euroa vuodessa. Siitä lähtötilanteesta lämmön hinta on noussut vielä paljon”, selventää Tuukkanen.

Takaisinmaksuajaksi laskettiin alun perin seitsemän vuotta, mutta nyt se lähentelee kuutta, ja remontti muuttuu sitä kannattavammaksi, mitä enemmän kaukolämmön hinta nousee. Taloyhtiölle oli tärkeää, että energiaremontilla saatiin yhtiövastikkeen korotuspaineita vähennettyä.

Mitä terveisiä Sulkapolku 6:lla on muille taloyhtiölle, jotka empivät tällaisen remontin toteuttamista?

”Jos remontti on taloudellisesti mitenkään järkevä, niin miksi ette toteuttaisi? Ymmärrän sen, että jos takaisinmaksuaika on 20 vuotta tai yli, niin pitää punnita asioita eri tavalla, mutta jos on järjellinen takaisinmaksuaika, niin miksi ihmeessä sitä ei tehdä? Miksi remonttia ei ole tehty jo viime vuonna? Meitä ehkä eniten harmittaa se, että meille tuli viivästystä yksi vuosi. Turhia kustannuksia kertyi, kun ei saatu säästöä aloitettua aikaisemmin. Kadumme jokaista vuotta, kun ei aloitettu!” Tuukkanen kertoo.

Seuraavat remontit siintävät jo Sulkapolku 6:n pitkän tähtäimen suunnitelmissa: maalämpöä ja jäteveden lämmön talteenottoakin on pohdittu. Katsotaan, onko harakoilla jotain sanottavaa niihin.

Mies kävelee talon katolla.
Sulkapolku 6 A:n katon poistoilman lämmöntalteenottoremontti näkyy katolla lähinnä harakoille, sekä tietenkin tuntuu osakkaiden kukkaroissa.

Markus Tuukkasen vinkit taloyhtiöille

  1. Sisällytä energiaremontit PTS:ään ajoissa ja kerro niistä osakkaille
  2. Etsi hyvä yrityskumppani, jonka kanssa toiminta sujuu myös jatkossa
  3. Aloita nyt eikä huomenna, prosessissa menee aikaa!

 As Oy Sulkapolku 6

  • Rakennukset: Kolme kahdeksankerroksista taloa
  • Rakennettu: 1973
  • Asunnot: 144
  • Lämmitysenergian kulutus kaukolämmöllä: 1 500 MWh/v
  • Lämmitysenergian kulutus poistoilman lämmön talteenotolla: kaukolämpö n. 900 MWh/v, sähkö n. 140 MWh/v (Poistoilmalämpöpumppu kuluttaa sähköä siirtäessään lämpöä rakennuksesta poistuvasta ilmasta patteriverkostoon)
  • Lämmitysenergian säästöt: n. 460 MWh/v

Lisätiedot

Lisätietoa ja tarkempia teknisiä yksityiskohtia laitevalmistajan kirjoittamasta artikkelista: https://www.tomallensenera.fi/lammon-talteenotto-kerrostalo-helsinki-sulkapolku

Haluatko toteuttaa energiaremontin? Ota yhteyttä puolueettomaan ja maksuttomaan Taloyhtiöiden energianeuvontaan.

Artikkelin kuvat: Jussi Rekiaro

Artikkeli on julkaistu 9.2.2022