Olisiko pihalla tilaa rahapumpulle? 

Helsinkiläinen taloyhtiö asensi pihalleen ilma-vesilämpöpumput ja säästi lämmityskuluissa jo ensimmäisen vuoden aikana 35 000 euroa.

As Oy Sirkkalanmäki 52:n hallituksen puheenjohtaja Petri Haapanen esittelee pihakatoksessa hurisevia pumppuja, joiden talteen ottama lämpö siirtyy putkia pitkin lämmönjakohuoneeseen. Kuvaaja: N2.

Helsingin Puistolassa sijaitseva taloyhtiö As Oy Sirkkalanmäki 52 kiinnostui ilma-vesilämpöpumpuista lämmönlähteenä, kun vanha maakaasujärjestelmä alkoi tulla tiensä päähän. Järjestelmän uusiminen olisi tullut kalliiksi eikä fossiiliseen polttoaineeseen satsaaminen tuntunut järkevältä.  

Taloyhtiö palkkasi konsultin tekemään selvitystyön taloyhtiön tarpeista ja energiankulutuksesta. Kun sopiva ratkaisu lämmön ja kuuman käyttöveden tuottamiseen oli selvillä, taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Petri Haapanen otti yhteyttä Helsingin kaupungin energianeuvontaan varmistaakseen suunnitelmien vedenpitävyyden. Suunnitelmat saivat energia-asiantuntijoilta kannatusta, ja hallitus ryhtyi toimeen. 

Kolmisen vuotta myöhemmin pihakatoksessa hurisevat pumput, joiden talteen ottama lämpö siirtyy putkia pitkin lämmönjakohuoneeseen. Nyt 44 asunnon yhtiö lämpenee ilma-vesilämpöpumpuilla. 

Lämmitys on taloyhtiön merkittävin kuluerä

Ilma-vesilämpöpumppu on ympäristöystävällinen lämmön lähde taloyhtiölle, jossa lämmitysjärjestelmä on jo valmiiksi vesikiertoinen. Ilma-vesilämpöpumput toimivat siirtämällä ulkoilmasta lämpöä rakennuksen pattereihin, ja niillä voidaan lämmittää myös käyttövettä. 

Petri Haapanen kertoo, että uusi lämmitysmuoto on heille paras mahdollinen ja taloudellisesti järkevä. Jo ensimmäisen vuoden aikana taloyhtiölle kertyi säästöjä 35 000 euroa verrattuna maakaasuun. Näin siitäkin huolimatta, etteivät ilma-vesilämpöpumput yksinään riitä lämmön tuottamiseen kovilla pakkasilla. Varalämmönlähteeksi taloyhtiö valitsi sähkön, ja viime talvena kiinteistö lämpeni sen avulla yhteensä kahdeksana päivänä.  

Kun suunnitelmat energiaremontista esiteltiin ylimääräisessä yhtiökokouksessa vuonna 2022, myös maalämpö herätti osakkaissa kiinnostusta. Töiden alkamista olisi kuitenkin joutunut odottamaan jopa 18 kuukautta, kun taas ilma-vesilämpöpumput luvattiin asentaa puolen vuoden kuluttua tilauksesta.  

”Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan oli noihin aikoihin saanut kaasun hinnan pomppaamaan ja hinnat vain jatkoivat nousuaan. Ehdotus ilma-vesilämpöpumpuista oli helppo perustella laskelmien kanssa taloyhtiölle, ja nopea asennustöiden aloitus ratkaisi päätöksen”, Haapanen sanoo. 

Kaupungin energianeuvontatiimi tarjoaa maksutonta ja puolueetonta apua, kun taloyhtiö haluaa selvittää, millaiset energiaremontit olisivat sille taloudellisesti kannattavia. Haapanen kertoo saaneensa energianeuvonnalta vertailukelpoista tietoa vastaavan kokoisesta taloyhtiöstä ja näin varmistuksen siitä, että projekti kannatti toteuttaa. 

”Laskelmat osoittivat, että meidän taloyhtiössämme investointi ilma-vesilämpöpumppuihin maksaa itsensä takaisin noin 5 vuodessa ja on siitä eteenpäin pelkkää säästöä.” 

Vanha pannuhuone uusittiin remontissa kauttaaltaan. Kuvassa näkyy yksi kolmesta lämpövaraajasta, joihin pumppujen tuottama lämpöenergia varataan. Kuvaaja: N2.

Taloyhtiö on investointiin tyytyväinen

Työt tontilla alkoivat keväällä 2022. Remontin aikana taloyhtiön pannuhuone uusittiin kauttaaltaan. Taloyhtiön huoltorakennuksen ulkopuolelle rakennettiin yksi sähkökeskus ja sisätilaan toinen.  

Ilma-vesilämpöpumput ovat toistaiseksi melko harvinaisia taloyhtiöissä. Yksi syy tähän voi olla, että laitteet vievät tilaa pihamaalla ja voivat olla äänekkäitä.  

Puistolan taloyhtiössä pumppuja ympäröivä katos päätettiin rakentaa huoltorakennuksen kylkeen. Katos sijoiteltiin niin, ettei avoimen ritiläseinän puolella ole asutusta. Näin ilma-vesilämpöpumpuista ei aiheudu asukkaille meluhaittaa. 

Koko remontti suunnittelusta maaliin kesti noin kolme vuotta, josta rakennustyön osuus oli yhdeksän kuukautta. Nopeamminkin olisi selvitty, jos sodan aiheuttama komponenttipula ei olisi viivästyttänyt järjestelmän käyttöönottoa. Taloyhtiö on tyytyväinen siihen, miten investointi on vaikuttanut sen kustannuksiin. 

”Vanhassa yhtiössä hoitovastikkeesta maksettavia korjauksia riittää tulevaisuudessakin. Lämmityskulujen pieneneminen antaa budjetointiin joustovaraa”, Haapanen sanoo. 

Haluatko taloyhtiöllesi maksutonta ja puolueetonta energianeuvontaa? Lue lisää: hel.fi/energiaremontti