Ostetun energian määrä ja kulut romahtivat taloyhtiön energiaremontilla

Katajaharjuntie 15:n hallituksen puheenjohtaja Vesa Tarvainen taloyhtiön katolla aurinkopaneeleiden edustalla.

Aiemmin 1960-luvun kerrostalo Helsingin Lauttasaaressa lämpeni kaukolämmöllä. Nyt käytössä on poistoilman lämmöntalteenoton, maalämmön ja aurinkosähkön yhdistelmä. Moni muu alueen taloyhtiöistä suunnittelee nyt myös samaa. 

Yli 50-vuotiaan talon lämmitysjärjestelmän peruskorjaus tietää osakkaille väistämättä rahanmenoa. Toisaalta se on myös erinomainen mahdollisuus päivittää talon tekniikka ympäristöä ja rahaa säästäväksi.

”Ilmanvaihdon poistopuhaltimet ja kaukolämmön lämmönvaihtimet olivat vaihtokunnossa”, kertoo hallituksen puheenjohtaja Vesa Tarvainen hankkeen lähtötilanteesta.

Vuonna 1969 rakennettu talo on alun perin lämmennyt öljyllä. Nyt tiilipiippu on muisto menneestä. Ennen savukaasut virtasivat siitä taivaalle, nyt poistoilmasta talteen napattu lämpö virtaa piipun kuvetta takaisin lämmönjakohuoneeseen.

Katolla Tarvainen esittelee uutuuttaan kiiltäviä kahta lämmöntalteenottokonetta.

”Tämä on aika paljon fiksumpi ratkaisu kuin puhaltaa lämmitetty poistoilma taivaalle”, hän huomauttaa.

Kesäkaudella pelkkä poistoilman hukkalämpö riittää talon ja käyttöveden lämmitykseen. Kun ilmat viilenevät, lisää lämpöä saadaan pihan maalämpökaivoista. Osana energiaremonttia katolle asennettiin myös aurinkopaneelit, joiden tuotannosta merkittävä osa menee lämmönjakohuoneeseen ilmestyneen lämpöpumpun sähkönkulutukseen.

”Kesällä aurinkosähköä on riittänyt asukkaillekin, järjestelmä toimii ja tuottaa hyvin”, Vesa Tarvainen kertoo.

Kurkistamme vielä talon lämmönjakohuoneeseen, joka on täynnä uutuuttaan kiiltävää tekniikkaa. Putket tuovat maasta ja katolta kerätyn lämmön lämpöpumpulle, ja seinälle kiinnitetty invertteri muuttaa aurinkopaneelien keräämän tasasähkön vaihtovirraksi talon käyttöön.

Vauhtia Katajaharjun energiaremontti sai taloyhtiöklubitoiminnasta sekä HSY:n Ilmastoinfon Energiaeksperttikurssilta, jolle Vesa Tarvainen osallistui syksyllä 2019.

”Oli paljon luottavaisempi mieli lähteä tekemään energiaremonttia, kun kurssilla oli syntynyt kokonaiskäsitys siitä mitä oikein olemme tekemässä”, Tarvainen kertoo ja suosittelee osallistumaan energiaeksperttikurssille.

Maalämpö korvasi kaukolämmön

Asukkaat eivät talon irtautumista kaukolämpöverkosta edes huomanneet. Tarvainen kertoo, että alun perin kaukolämpö oli tarkoitus jättää kylmien kausien lämmönlähteeksi lämmöntalteenoton rinnalle:

”Se olisi kuitenkin edellyttänyt kalliin lämmönvaihtimen uusimista ja kaukolämmön perusmaksut olisivat juosseet entiseen tapaan.”

Kaikki energiaremontin loppusuoralle valitut kolme tarjoajaa suosittelivatkin kaukolämmön sijasta maalämpöä.

Kun tarjoukset olivat pöydällä, teki Vesa Tarvainen vertailulaskelman niiden elinkaaren aikaisista säästöistä. Smart Heating ei ollut alkuinvestoinniltaan halvin, mutta elinkaaritarkastelu paljasti sen taloudellisimmaksi vaihtoehdoksi.

Lähtötilanteessa 24 asunnon taloyhtiön vuotuinen lämmityslasku oli noin 30 000 euroa. Uuden energiajärjestelmän käyttöönoton jälkeen kustannukset ovat pudonneet 65 % verrattuna aiempaan. Katajaharjun ulkoa ostetun energian määrä on siis romahtanut, kun lämpö otetaan poistoilmasta ja maasta. Lisäksi talon kokonaisenergian tarve on pienentynyt lämmityksen optimoinnin ansiosta.

Nykytilanne energiamarkkinoilla aiheuttaa kaikille epävarmuuksia, mutta kun energiaa ostetaan taloyhtiöön vähemmän, hinnannousujen vaikutus on pienempi. Järjestelmä, etenkin lämpöpumppu toimii kuitenkin sähköllä, jonka hinta saattaa heitellä lähitulevaisuudessa.

”Vaikka kaukolämmön hinta on noussut vielä rajummin [kuin sähkön] maksamme yhä jokaisesta ulkoa ostamastamme kilowatista”, painottaa Tarvainen ja jatkaa: ”Tästä syystä on tärkeää, että lämmitysjärjestelmämme on optimoitu ja että me taloyhtiössä pidämme huolen, ettemme käytä turhaan lämpöenergiaa, vaikka se onkin meillä nyt tehokkaasti tuotettu.”

”Tähän liittyvät toki myös ikkuna-, julkisivu- ja parvekeremontit, jotka osaltaan olivat parantaneet taloyhtiön energian hallintaa jo aiemmin”, taustoittaa Tarvainen.

Plussaa säästöjen lisäksi on sekin, että nykytekniikka on kompaktia. Remontissa lämmönjakohuoneeseen saatiin lohkaistua hallitukselle oma pieni kokoushuone.

Yhtiökokouksessa luottamus ratkaisee

Hyvin valmisteltu hanke oli helppo esitellä yhtiökokoukselle. Aiemmat katto- ja julkisivuremontit sekä pihan uusiminen olivat sujuneet kivuttomasti.

”Osakkailla oli sellainen luottamus, että jos hallitus jotain esittää, ei se ihan huono juttu voi olla”, Tarvainen kertoo.

Huolenaiheitakin asukkailla oli, esimerkiksi lämmön riittävyys.

”Kävimme vielä erikseen läpi, että asunnot pystytään lämmittämään kovimmillakin paukkupakkasilla.”

Kun ylimääräinen yhtiökokous näytti hankkeelle vihreää valoa, päästiin töihin.

Hankkeen rahoitus ja toteutus kiinnostavat

Maalämpöinvestoinnit kerrostaloihin eivät ole enää kovin harvinaisia; palveluntarjoajilla on osaamista ja taloyhtiöt jakavat keskenään hyviä käytäntöjä.

”Meilläkin on käynyt useammasta talosta hallitusten edustajia tutustumassa siihen, mitä me olemme tehneet”, kertoo Vesa Tarvainen. Hän selvittää usein kiinnostuneille taloyhtiöille myös hankkeen rahoitusta: ”Yhtiömme otti pankista tavallisen lainan, jota lyhennetään ihan vain hoitovastikkeilla. Otimme sellaisen lainan, että vastike pysyi entisellään.”

Alustavissa laskelmissa takaisinmaksuaika oli 15 vuotta, mutta hankkeen saaman ARA:n energia-avustuksen ansiosta osakkaat pääsevät nauttimaan kustannussäästöistä täysimääräisinä paljon tätä nopeammin.

”ARA-tukea voi meidän kaltainen talo saada enintään 4000 euroa per asunto. Me saimme melko lailla maksimimäärän”, Vesa Tarvainen iloitsee.

Energiasivistystä ja oma valvoja

Moni 1960-70-lukujen taloyhtiö miettii parhaillaan energiatehokkuuden parantamista. Mitkä ovat Tarvaisen neuvot? Tarvainen neuvoo hankkimaan aluksi jonkin verran talotekniikan sivistystä:

”Ei meidänkään hallituksellamme aiemmin ollut syvällistä ymmärrystä siitä, miten talo lämpiää tai ilma vaihtuu.”

Nykyään Tarvainen puhuu kerrostalon ilmanvaihdosta ja eri lämmitysjärjestelmistä kuin koulutettu alan ammattilainen.

”Energiaeksperttikurssi oli tähän hyvä startti”, hän vinkkaa. Hyväksi käytännöksi on osoittautunut myös taloyhtiön energiaremonttiin palkkaama oma valvoja, joka tarkastaa tekniikan ja laatii valvontamuistiot.

”Aiemmissa remonteissa olemme huomanneet, että se kannattaa, vaikka se muutaman tonnin maksaakin”, Vesa Tarvainen toteaa.

Kun perussivistys on hankittu, ei hankkeen puuhamies ole kokenut energiaremonttia vaikeana:

”Yllättävän selkeä hanke tämä on ollut.”

Lämmönjakohuoneen putkia, kuvituskuva.

Energiaa Katajaharjuntie 15 -taloyhtiö kerää katolta aurinkopaneelien ja poistoilman lämmöntalteenoton avulla, maan alta taas pihan maalämpökaivoista. Lämmönjakohuoneen tekniikka uusittiin täysin. Lämpöpumppu hyödyntää aurinkosähköä ja jalostaa kerätyn lämmön patteriverkkoon ja käyttöveden lämmitykseen sopivaksi.

Näin parannettiin Katajaharjuntie 15 -taloyhtiön energiatehokkuutta

Syksy 2019 Vesa Tarvainen käy HSY:n Ilmastoinfon energiaeksperttikurssin. Pohjatietoa hankittuaan taloyhtiön hallitus päättää edetä energiaremontissa.

Talvi 2020 Hallitus pyytää alustavat tarjoukset, teknologiaksi valikoituu poistoilman lämmöntalteenotto ja maalämpö.

Toukokuu 2020 Hanke esitellään yhtiökokoukselle.

Syyskuu 2020 Toteuttajaksi valittu urakoitsija ja hallitus esittelevät hankesuunnitelman, ylimääräinen yhtiökokous tekee investointipäätöksen.

Joulukuu 2020 Valmistelevat työ alkavat, tilat tyhjennetään.

Helmikuu 2021 Maalämpökaivojen poraukset tontilla.

Toukokuu 2021 Projekti otetaan vastaan.

Lisätietoja

Helsingin kaupungin energia-asiantuntijat tarjoavat ilmaista neuvontaa helsinkiläisille taloyhtiöille. Tutustu palveluun tästä.

Ota sinäkin oppia ilmaiselta energiaekspertti-kurssilta.

Lue lisää Katajaharjuntien energiaremontista palveluntarjoajan artikkelista.

Alkuperäinen teksti julkaistu 16.6.2021
Alkuperäinen teksti ja kuvat: Petja Partanen
Päivitetty 6.9.2022
Päivitykset: Emma Berg ja Vesa Tarvainen