Energiasyöpön 50-luvun kerrostalon askeleet kohti hiilineutraaliutta

Energiaremontin ei tarvitse merkitä sitä, että talon alkuperäinen ilme kärsii. Herttoniemessä sijaitsevan arkkitehtonisesti arvokkaan kerrostalon luonne huomioitiin remontin suunnittelussa, kilpailutuksessa ja työn toteutuksessa. Lopputuloksena on nykyajan energiavaatimukset täyttävä talokaunotar.

”Vanhan talon remontti kannattaa nähdä pitkän aikavälin projektina”, naurahtaa Lönegropen-taloyhtiön hallituksen edellinen puheenjohtaja Simo Kyllönen, jolla on yli kymmenen puheenjohtajavuoden jälkeen asiasta paljon kokemusta.

Simo Kyllönen muutti taloon 2004. Jo siinä vaiheessa suunniteltiin ensimmäisiä remontteja. Työt suunniteltiin osa-alueittain, ja jokaisessa remonttiprojektissa piti ottaa huomioon rakennuksen arkkitehtonisia arvoja kunnioittava toteuttaminen.

Talon on suunnitellut Suomen arvostetuimpiin arkkitehteihin kuuluva Hilding Ekelund, jonka merkittävimpiä töitä ovat muun muassa Helsingin velodromi, soutustadion, Olympiakylä, Taidehalli ja Töölön kirkko.

Energiaremontti koostuu useista osista

Putkiremontti ja vesikalusteiden uusiminen energiatehokkaiksi olivat ensimmäiset askeleet vanhan talon energiaremontissa. Vuonna 2016 talolle laadittiin pitkän aikavälin korjaussuunnitelma, joka sisälsi aikataulun ikkunoiden, julkisivun, eristerappauksen ja vesikaton korjaamiselle kymmenen vuoden aikana. Kaikkiin korjauksiin sisältyy tavoitteita energiatehokkuuden parantamiseksi.

Maalämpöön siirryttiin vuonna 2018.  Simo Kyllönen näkee maalämpöön siirtymisen kuitenkin vain yhtenä osana energiaremonttia.

”Vähintään yhtä merkittävä remontti oli ikkunaremontti. Sen ansiosta pystyimme hillitsemään energiankulutusta, mikä on yhtä tärkeää kuin itse energian hinta”, Kyllönen muistuttaa.

”Pitkän aikavälin korjaussuunnitelman mukaisesti seuraavaksi talossa alkaa julkisivujen eristerappauksien ja vesikaton korjaus. Näillä korjauksilla on mahdollista vielä lisätä talon energiantehokkuutta”, Kyllönen toteaa.

Pitkäjänteisyyttä ja ymmärrystä taloyhtiössä onneksi löytyy, sillä asukkaille talon arkkitehtuurin vaaliminen, ilmastoystävällinen asuminen ja energiatehokkuus ovat tärkeitä arvoja. Tähän mennessä ikkuna- ja maalämpöremontti sekä tuulisähkön ostaminen ovat kolme tärkeää askelta, joilla taloyhtiö onkin saavuttanut lämmityksen suhteen hiilineutraaliuden ja vähentänyt ostoenergian tarvetta. Vanhojen puuikkunoiden korjaaminen energiatehokkaammiksi sen sijaan, että ne olisi vaihdettu uusiin on myös kestävä tapa toteuttaa hiilineutraalisuustavoitetta.

Taloyhtiö Bostads AB Lönegropen on onnistunut energiaremonteilla pienentämään ostoenergian kulutusta yli 60 prosenttia.

5 kysymystä vanhan rakennuksen energiaremontista

Lönegropen -asunto-osakeyhtiön energiaremontissa moni asia meni nappiin, mutta myös yllätyksiä tuli remontin varrella. Simo Kyllönen kertoo kokemuksistaan.

1.    Millaisia asioita energiaremontin suunnittelussa on tullut vastaan?

Kun selvityksiä tehtiin, markkinoilla ei ollut yrityksiä, jotka olisivat pystyneet tarjoamaan tämän tyyppiseen taloon kokonaisratkaisua. Eikä vanhan remontoimiseen ole varmaan vieläkään yksinkertaista sapluunaa.

Talossamme on esimerkiksi alkuperäiset vanhat puuikkunat, jotka uusittiin vastaamaan nykyisiä energiastandardeja. Kun yritetään sovittaa arkkitehtonisesti arvokasta kohdetta energiatehokkuusvaatimuksiin, vanhan talon korjausrakentamisen asiantuntijoita ei ollut jonoksi asti. Niiden löytäminen on vaikeaa. Meillekin se oli onnekasta sattumaa, Kyllönen muistelee.

Vanhan rakennuksen remontoiminen vaatii korjausrakentamistaitoa ja muuta erityisosaamista. Siksi remontin palastelu ja jaksottaminen pidemmälle aikavälille on ollut sekä kustannussyistä että projektien läpiviennin kannalta tärkeää. Näin olemme pystyneet hallitsemaan kokonaisuutta, Kyllönen tiivistää.

2.    Mitkä syyt ratkaisivat siirtymisen maalämpöön?

Taloyhtiössä olisi joka tapauksessa täytynyt uusia kaukolämmön lämmönvaihdin, joten tämä oli sopiva hetki tehdä laskelmia siitä, mistä lämmitysratkaisusta saataisiin suurin säästö energialaskuun. Maalämmön etuna on se, että pienemmällä määrällä ostoenergiaa saadaan riittävä lämmitys. Ostoenergia muuttuu kaukolämmöstä sähköksi ja siksi ratkaisevaa on, miten kaukolämmön ja sähkön hinta kehittyvät suhteessa toisiinsa. Nyt molempien hinta noussut voimakkaasti, mutta kannattavuusero maalämmön hyväksi on säilynyt.

Päätöstä helpotti myös se, ettei tontilla ollut maalämpöön siirtymistä estäviä maanalaisia kaavarajoitteita. Tontilla oli tilaa maalämpökaivoille ja -putkille, ja maaperä oli sopivaa niiden poraamiseen. Lisäksi talon vanha patteriverkko sopi maalämpöjärjestelmän vaatimuksiin.

Ostoenergian määrä väheni maalämmön avulla 60 %, joten maalämpöön siirtymisellä pystytään leikkaamaan asumiskustannuksia pitkällä aikavälillä merkittävästi, vaikka sähkön hintaan sisältyy juuri nyt paljon epävarmuuksia. Tämä tarkoittaa, että taloyhtiön on kiinnitettävä paljon huomiota sähkösopimuksen tekoon, Kyllönen muistuttaa.

3.     Miten energiaremontit ovat sujuneet?

Kun aloimme toteuttaa maalämpöprojektia, Helsingin energialla ei vielä ollut juurikaan kokemusta siitä, miten kaukolämmöstä irtisanoutuviin pitäisi suhtautua. Siten kaukolämpösopimuksen purkamisessa, uuden sähköliittymän tekemisessä ja sähkökaapin sijoittamisessa oli viivettä ja epäselvyyksiä, josta meille aiheutui myös jonkin verran pieniä lisäkustannuksia. Nykyään maalämmöstä on tullut tärkeä osa myös Helenin tarjoamia palveluita.

Muuten maalämpöurakan tekninen toteutus sujui helposti. Maalämpökaivot porattiin muutamassa viikossa. Ainoastaan maalämpölaitteistojen mahduttamisessa pieniin teknisiin tiloihin oli jonkin verran haasteita.

Sen sijaan ikkunaremontti oli vaativampi urakka, sillä siinä jouduttiin sovittamaan uutta tekniikka vanhaan arkkitehtuuriin. Kun jatkossa suunnitellaan talon energiatalouden parantamista eristyksellä, julkisivuremontti tulee olemaan vähintäänkin yhtä haastava projekti. Ikävä kyllä meillä tuntuu olevan pulaa sopivista korjausrakentamisen ammattilaisista, jotka hallitsevat uusien energiansäästötekniikoiden soveltamisen perinteisiin seinämateriaaleihin.

4.    Paljonko remontit ovat maksaneet?

Maalämpöön siirtymisen investointi oli 315 000 euroa, jota varten otettiin viidentoista vuoden laina. Säästöllä, joka saadaan siitä, ettei enää makseta kallista kaukolämpöä, pystytään maksamaan vuosittaiset 22 000 euron lainanhoitokustannukset.

Vaikka sähköstä maksamamme hinta on tänä vuonna kaksinkertainen viimevuotiseen verrattuna, myös kaukolämmön hinta on noussut niin, että säästö on edelleen suurempi kuin vuosittaiset lainanhoitokulut. Helenin ensi talvelle esittämien kaukolämmön hinnankorotusten myötä maalämmöstä tulee meille entistä kannattavampi, etenkin kun onnistuimme vielä tekemään kahden vuoden määräaikaisen sähkösopimuksen viime talvena.

Ikkunaremontti oli iso investointi, 700 000 euroa. Tehdasvalmisteisia alumiinikehysikkunoita olisi varmasti voinut saada halvemmalla, mutta talon arkkitehtuuriin ne eivät olisi sopineet ja niidenkin sovittaminen talon yksityiskohtia sisältäviin rakenteisiin olisi tullut kalliiksi.

5.    Onko energiaremontti taloudellisesti kannattavaa?

Toteutus täytyy mitoittaa pitkän aikavälin taloussuunnitelmaan ja miettiä, miten hillitään kustannusten nousua. Meillä remontteja tehdään koko ajan. Tämän ikäiseen taloon on tulossa vielä julkisivun, vesikaton ja parvekkeiden remontit, jotka ovat isoja ja kalliita projekteja.

Taloyhtiömme sijaitsee Helsingin vuokratontilla, jonka vuoksi vuokra nousee vuoteen 2025 asti. Siksi mikä tahansa keino, jolla voidaan hillitä kustannusten nousua pitkällä aikavälillä, on järkevää. Tästä syystä maalämpö näyttäytyi järkevänä taloyhtiöpolitiikkana. Kun siinä yhdistyi samalla mahdollisuus toteuttaa ilmastoystävällistä asumista, meillä ei ollut mitään syytä olla vaihtamatta kaukolämmöstä maalämpöön.

Kun uusia remontteja taas tehdään, muut kustannukset ovat jo pienentyneet. Siten kokonaiskannattavuus säilyy, vaikka laitteita pitäisi uusia.

Bostads AB Lönegropen

• Bostads AB Lönegropen
• Osoite: Hiihtomäentie 18, Herttoniemi
• Rakennusvuosi: 1956
• Arkkitehti: Georg Hilding Ekelund
• Asuntojen määrä: 55
• Kerroksia: 4
• Kerrosala: n. 2600 m2
• Taloyhtiön hallituksen nykyinen puheenjohtaja: Vesa-Matti Virtanen
• Tehdyt remontit
  • putkiremontti ja vesikalusteiden uusiminen vuosi 2010-2011
  • energiakatselmus 2012
  • maalämpöön siirtyminen 2018
  • alkuperäisten puuikkunoiden kunnostus ja eristyslasielementin lisääminen 2019

Taloyhtiö huomioitiin Helsingin kaupungin ympäristöpalkinto 2020 -kunniamaininnalla.

Simo Kyllösen vinkit taloyhtiön energiaremontin onnistumiseen

Vanhassa kerrostalossa täytyy tehdä useita remontteja, jotta energiatehokkuus saavutetaan ja energiakustannukset saadaan alas. Kaikkea ei useimmiten pystytä toteuttamaan kerralla – eikä se ole järkevääkään. Remontteihin kannattaa perehtyä yksi kerrallaan.

Käyttäkää ulkopuolisia asiantuntijoita remontin suunnittelussa. Hyvän suunnittelun merkitystä ei voi liioitella. Asiantuntijan tekemä tutkimus ja korjaussuunnitelma saattavat tuntua isolta investoinnilta, mutta kustannus on usein pieni verrattuna urakan venymiseen tai epämiellyttäviin yllätyksiin, jotka voivat tulla hyvinkin kalliiksi.

Hakekaa tarjouksia useilta eri asiantuntijoilta. Tämä on yksi pullonkaula taloyhtiön remonteissa, sillä tietoa sopivista asiantuntijoista on vaikea löytää. Hyvien tekijöiden löytymisellä on suuri merkitys, kun päätetään remonttivaihtoehdoista.

Ottakaa kilpailutusvaiheessa selvää, mitä eri yritysten tarjoamiin sopimuksiin kuuluu etenkin huoltovalmiuden osalta, kun laitteet on toimitettu ja asennettu. Vaikka yritys tarjoaa avaimet käteen -laiteasennusta, on tärkeää varmistaa, miten laitteiden huoltovarmuus ja palvelu pitävät sisällään. Kuka seuraa vikailmoituksia, mitä sitten tapahtuu ja miten asukkaita palvellaan? Huoltoyhtiön, isännöitsijän ja hallituksen rooli on syytä selvittää, jotta ongelmatilanteissa vastuut toimenpiteistä ovat selviä. Vastuu pitää pystyä jakamaan ja toiminta organisoimaan järkevästi.

Lisätietoja

Voitaisiinko sinunkin taloyhtiössäsi tehdä energiaremontti? Kysy Taloyhtiöiden energianeuvontapalvelusta.

Alkuperäinen teksti julkaistu 8.3.2021
Alkuperäinen teksti: Auli Honkanen
Tekstiä päivitetty 5.9.2022
Muutokset: Emma Berg ja Simo Kyllönen
Kuvat: Jussi Rekiaro