Vallilan 1930-luvun kerrostalo sai älyä lämmitykseen

Sääennusteet, huoneistojen lämpötilatiedot ja tekoäly ohjaavat talon lämmitystä entistä energiatehokkaammin.

EURA II -taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Erno Voutilainen osoittaa pientä anturilaatikkoa talon rappukäytävässä.

”Tämännäköinen mötikkä on talon kaikissa asunnoissa ja liikehuoneistossa. Se mittaa lämpötilaa ja kosteutta.”

Kerrostalojen energiankulutuksesta valtaosa kuluu lämmitykseen. Ylilämpö on yllättävän yleinen vaiva monissa taloissa. Upouusissakin kerrostaloissa lämmitystä säädetään usein pelkästään ulkolämpötila-anturin lukemien ja lämmityksen säätimeen ennalta ohjelmoidun säätökäyrän perusteella. Säätö on parhaimmillaankin karkea, sillä rakennuksen sisälämpötilaan vaikuttavat ulkolämpötilan lisäksi niin auringonpaiste, asukkaat itse kuin käytössä olevien sähkölaitteiden tuottama hukkalämpö.

Vuonna 1936 Hämeentien ja Sturenkadun kulmaan nousseen kerrostalon lämmönjakohuone on saanut huomattavasti aiempaa fiksumman ohjausjärjestelmän säätämään patteriverkostoon menevän veden lämpötilaa.

Talon vasta remontoitu sisäpihan julkisivu kylpee talvisessa auringonpaisteessa, kun Voutilainen esittelee pihamaalla lämmitysjärjestelmän toimintaa seuraavaa kännykkäsovellusta. Kaavakuva lämmönjakohuoneen lämmityskierrosta kertoo patteriverkostoon virtaavan ja sieltä tulevan veden lämpötilan, samoin kuin lämpimän käyttöveden lukemat.

”Tässä näkymässä taas on yhteenveto asuntojen lämpötilajakaumasta. Erityisesti huoltoyhtiölle tämä on tärkeää tietoa”, Voutilainen kertoo.

Aktiiviselta isännöitsijältä aloite

Viitisen vuotta sitten talo sai upean uuden rapatun julkisivun, mutta lämpölaskuun sillä ei juuri ollut vaikutusta.

”Katto sai lisäeristystä, ja yritimme parantaa ikkunoiden eristävyyttä. Mutta talon julkisivu on suojeltu. Se rajoitti jo aika paljon mitä voi tehdä”, Erno Voutilainen kertoo.

Taloyhtiön aktiivinen isännöitsijä Antti Härmä Kontulan Huollosta ehdotti hallitukselle säästökeinoksi älykästä lämmityksen ohjausta. Isännöitsijän ehdottama toimittaja Vatajankoski myi laitteistoa kuukausimaksullisena palveluna. Taloyhtiön hallitus selvitti myös, mitä kilpailevia järjestelmiä on markkinoilla. Niiden hinnat vaihtelivat vajaasta kymmenestätuhannesta aina 15 000 euroon, taloon asennettavien antureiden määrästä riippuen.

Vatajankosken järjestelmässä anturiverkko kattoi kaikki yhtiön 88 asuntoa. Yhtiön tarjoamassa energiakumppanuudessa ensimmäinen vuosi on kokeiluvuosi. Jos säästöjä ei synny, sopimuksen voi irtisanoa ilman kuluja. Jos taloyhtiö on tyytyväinen, tehdään viiden vuoden jatkosopimus.

”Vuoden kokeilu kuukausimaksulla oli houkuttelevin vaihtoehto”, Voutilainen kertoo.

Hallitus tilasi järjestelmän kesällä 2022, ja se asennettiin lokakuussa 2022.

Kierros jatkuu talon kellarikerroksen lämmönjakohuoneeseen. Matkalla Voutilainen kurkistaa onko hänen pienemmälle säätämänsä patteriventtiili laskenut pesutuvan lämpötilan sopivaksi.

”Meni vähän liiankin viileäksi”, puheenjohtaja toteaa ja avaa venttiiliä hiukan.

Kun lämmönjakohuoneen ovi avautuu, näemme kännykän ruudun kaavakuvan käytännössä. Järjestelmän sydän on lämmönjakohuoneen kojetauluun kiinnitetty keskusyksikkö.

”Huoneistoanturit lähettävät mittaustiedot lämpötilasta ja kosteudesta tänne langattomasti.” Keskusyksikön tekoäly pureskelee mittaustietoa, tulevia sääennusteita ja säätää väsymättä patteriverkostoon menevän veden lämpötilaa.

Lämpölasku nousussa

EURA II -yhtiön lämpölasku on muutamassa vuodessa noussut 50 prosentilla, sillä kaukolämmön hinta on noussut nopeaan tahtiin.

”Lämmitys on taloyhtiön merkittävin yksittäinen kustannus.”

Uudella järjestelmällä haluttiin pysäyttää kustannusten nousu.

Vatajankosken tarjous arvioi älykkään lämmityksenohjauksen tuovan 10 prosentin säästön vuotuiseen lämmitysenergian kulutukseen. Järjestelmän premium-version arvioitu säästö olisi ollut lähes 20 %. Se säätäisi myös talon ilmanvaihtoa asuntojen kosteustiedon perusteella tarpeen mukaan. Samalla pienenisivät lämpöhäviöt.  Nyt talon ilmanvaihtoa ohjaa mekaaninen kellokytkin, ja lämmin poistoilma päätyy suoraan taivaalle.

”Meillä ilmanvaihdon älykäs ohjaus olisi edellyttänyt ilmanvaihtokoneiden uusimista. Se ei ollut vielä ajankohtaista, joten päätimme aloittaa tällä perusmallilla.”

Arvion mukaan noin puolet vuotuisesta säästöstä menee palvelumaksuihin, toinen puoli jää taloyhtiön kassaan.

Kaukolämmityksessä maksetaan sekä kulutetusta energiasta että kovimpien pakkasjaksojen määrittämästä maksimivesivirtaamasta.  Ensimmäisen vuoden aikana selviää, voisiko myös talon tilausvesivirtaa pienentää älykkään ohjauksen ansiosta.

Järjestelmän tekoälyllä oli aluksi lyhyt harjoittelujakso, jonka aikana se opiskeli talon tavoille. Marraskuussa 2022 se pääsi tositoimiin, taloyhtiön patteriverkoston moottoriventtiilin ohjaimiin.

”Talon lämpötilaksi on sovittu 21,6 astetta. Automaatio säätää keskiarvoa, se ei pysty vaikuttamaan yksittäisten huoneistojen lämpötilaan.”

Lisää asumismukavuutta

Millaiset ovat kahden kuukauden ensikokemukset järjestelmästä? Energiansäästön ohella entistä älykkäämpi lämmityksen ohjaus voi parantaa asumismukavuutta, kun asuntojen lämpötilat pysyvät tasaisina.

Voutilainen kertoo, että asukkailta ei tullut palautetta lämpötiloista, mutta huoltoyhtiö on saanut uuden työkalun patteriverkoston tasapainon tarkkailuun.

Lauha talvi on pitänyt lämmitysenergian kulutuksen alhaisena. Vielä on liian varhaista arvioida, paljonko säästöjä uusi lämmityksenohjaus on tuonut.

”Lämmityskauden päätyttyä laskemme normitetun lämmitysenergiankulutuksen ja arvioimme saatuja säästöjä yhdessä palveluntarjoajan kanssa.”

Todennäköisesti kokemukset järjestelmästä ovat esillä myös tämän vuoden yhtiökokouksessa, kun hallitus päättää, saako kokeiluvuosi jatkoa.

Voutilainen arvioi, että kovilla pakkasilla säästöt voivat jäädä ennakoitua pienemmiksi.

”Aiemmin asuntojen lämpötila saattanut tippua kovilla pakkasilla. Nyt säätö pysyy tarkasti tavoitelämpötilassa.”

Kevät taas on aikaa, jolloin säästöt ovat suurimmillaan. Pakkasöinä vanha lämmityksenohjaus nostaa patteriverkoston lämpötilaa, ja kevätauringon lämmittäessä asuntoja ylilämpö tuuletetaan helposti taivaalle ikkunoita avaamalla.

”Nyt tiedetään, kuinka lämmintä huoneistoissa todella on, ja käytössä ovat myös sääennusteet. Järjestelmä oppii reagoimaan siihen, miten talo käyttäytyy. Teoriassa tämän pitäisi toimia. Aika näyttää miten se toimii käytännössä”, Erno Voutilainen toteaa.

Tuleviakin energiaremontteja on jo suunnitteilla, mutta ne odottavat lähivuosien suurempia saneerauksia, kuten lämmönjakohuoneen laitteiston uusimista.

”Sen yhteydessä olisi järkevä asentaa esimerkiksi poistoilmalämpöpumppuja, joilla ilmanvaihdon nyt taivaalle päätyvä hukkalämpö saataisiin talteen.”

Myös aurinkoenergian hyödyntäminen on hallituksen idealistalla, ja maalämpöäkin on mietitty.