Piha lakaisematta? Lue tämä ennen kuin aloitat, niin vältät vakavan terveysriskin

Kevään tuloa ei voi estää. Aurinkoinen sää tietää monelle tarvetta puhdistaa pihalta hiekoitussepelit ja muu talven aikana kertynyt tomu.

Johtava ympäristöasiantuntija Suvi Haaparanta Helsingin kaupungin Kaupunkiympäristön toimialalta muistuttaa, että lakaistava alue tulisi aina kastella ensin, jotta katupöly ei nouse ilmaan ja tunkeudu lakaisijan ja muiden lähellä olevien hengitysteihin.

– Lehtipuhallinta ei missään nimessä tule käyttää. Sen käyttö hiekoitushiekan poistossa on kielletty Helsingin ympäristönsuojelumääräyksissä ja sama pätee monessa muussakin kaupungissa, Haaparanta lisää.

Erityisen haitallista katupöly on esimerkiksi astmaa sekä sepelvaltimo- tai keuhkoahtaumatautia sairastaville, mutta myös perusterveet voivat saada katupölystä ärsytysoireita.

Katupöly on jokakeväinen riesa etenkin kaupunkialueella asuville, mutta yhtä lailla sitä esiintyy pienilläkin paikkakunnilla. Katupölyä syntyy autojen renkaiden – ja eritoten nastarenkaiden – jauhaessa asfalttia ja hiekoitussepeliä pieniksi hiukkasiksi, jonka liikenne ja tuuli nostavat ilmaan.

Taloyhtiöt vastuussa

Haaparannan mukaan eri paikkakunnilla voi olla toisistaan poikkeavia ohjeistuksia katupölyn torjuntaan. Helsingissä kaupunki huolehtii ajoväylien puhdistuksesta keväisin, mutta myös taloyhtiöillä on paljon vastuuta etenkin kantakaupungissa.

– Hiekka päätyy autojen renkaiden alle useimmiten jalkakäytäviltä, joiden kunnossapito Helsingin kantakaupungissa kuuluu taloyhtiölle, Haaparanta muistuttaa.

Haaparannan mukaan kiinteistöjen vastuulla on poistaa hiekoitushiekka ja kuljettaa se asianmukaisesti pois. Ennen kaupungin tekemää ajoväylien pesua hiekan voi lakaista ajoväylän varteen.

– Viimeisenä muistutuksena toimii hyvin katujen varsille ilmestyvät autojen siirtokehotuskyltit, sillä ne kertovat katujen kevätpesun olevan lähellä. Lähtökohtaisesti kiinteistöjen tulisi kuitenkin huolehtia hiekoitushiekan asianmukaisesta poistosta heti, kun ilmat lämpenevät.

Haaparanta vinkkaa, että taloyhtiöille suunnattu päivitetty ohjeistus katupölyn torjunnasta julkaistaan syksyllä.

Katupölyä syntyy ympäri vuoden

Katupölyä esiintyy ja siitä puhutaan enimmäkseen keväisin, mutta tosiasiassa katupölyä syntyy jo syksyn ja talven aikana, muistuttaa ilmansuojeluasiantuntija Nelli Kaski HSY:stä.

Ilmastonmuutoksen seurauksena katupölyä voi syntyä aiempaa enemmän, sillä jatkuva lämpötilan sahaaminen plussan ja miinuksen välillä lisää liukkautta ja siten hiekoituksen tarvetta.

Toinen ratkaiseva tekijä on liikenteen määrä ja autojen renkaat: nastarenkaat kuluttavat asfalttia ja jauhavat sepeliä huomattavasti kitkarenkaita tehokkaammin ja ovat siksi merkittävä katupölyn aiheuttaja.

Kasken mukaan vuorokauden pölyisimpiä ajankohtia ovat yleensä aamu- ja iltapäiväruuhkat, mutta pölyisimpinä päivinä katupölyä esiintyy paljon myös muina vuorokaudenaikoina. 

Maaliskuussa 2025 pääkaupunkiseudulla ja muualla Uudellamaalla oli raja-arvotason ylittäviä pölyisiä päiviä yhteensä 17.

Miten katupölyltä voi suojautua?

– Siirtymällä pois sieltä, missä katupölyä on runsaasti. Jo korttelin verran kauempana vilkkaasta kadusta ilmanlaatu on parempi. Siirtyminen ei tietenkään aina ole mahdollista, joten hengityssuojainta voi käyttää, jos sellainen itselle sopii, Kaski sanoo.

Teksti: Matti Tuomela, Mellakka