Nyt tarkkana: kolme merkkiä paljastaa perustuksia myöten riskialttiin talon: “Rakennuksia pitäisi ajatella 50 tai 100 vuoden perspektiivillä”

Asuntomarkkinoilla on kevään aikana nähty hailakan vihreää valoa. Mikäli asunnon ostaja mielii hankkia itselleen kodin loppuelämäksi, kannattaa valinnassa kiinnittää huomiota rakennuksen säänkestävyyteen.

Ilmastonmuutos on lisännyt säiden ääri-ilmiöitä, eikä kehitykselle näy loppua. Rakennukset joutuvat entistä kovemmalle koetukselle muun muassa runsaiden sateiden, viistosateiden, tulvien ja rajujen lämpötilavaihteluiden takia.

Helsingin kaupungin rakennusfysiikan asiantuntija ja tiimipäällikkö Anna Keskinen listaa kolme helppoa vinkkiä, joiden perusteella kuka tahansa voi arvioida, täyttääkö rakennus nykyisten olosuhteiden vaatimat kriteerit.

1. Liian matala sokkeli

Asuinrakennuksen perustuksen eli sokkelin tulisi olla vähintään 30 senttiä korkea. Vaikka ohjeistus on yksiselitteinen, ei sitä Keskisen mukaan noudateta edes kaikissa uudisrakennuksissa – päinvastoin jopa ikkunat voivat sijaita ihan maanrajassa.

Ilmastonmuutoksen myötä tulvat ja hulevesimäärät lisääntyvät. Matalassa sokkelissa huollon merkitys korostuu. Huoltamattomana liian matala sokkeli lisää merkittävästi vesivahingon riskiä. 

Keskisen mukaan ilmastonmuutos etenee jatkuvasti ja se pitäisi huomioida myös rakentamisessa. Tämän hetken olosuhteet eivät ole pysyviä, vaan tulevat muuttumaan.

– Rakennuksia pitäisi ajatella 50 tai 100 vuoden perspektiivillä.

Helppo tapa varmistaa sokkelin korkeus on laittaa miehen kenkä sokkelia vasten. Miesten kengissä kärjen ja kantapään väli on yleensä noin 30 cm, Keskinen vinkkaa.

2. Kasvillisuus kiinni perustuksissa

Kukkapenkit ovat kauniita, mutta jos kasvit on istutettu ihan kivijalan viereen, voivat ne koitua rakennuksen kohtaloksi. Istutukset pitäisi sijoittaa riittävän kauas perustuksista, etteivät ne sido kosteutta rakenteisiin.

Viheliäisiä ovat myös rakennusten seinille kipuavat villiviinit, vaikka ihmiset niitä yleisesti ottaen rakastavatkin.

– Ne tunkeutuvat joka ikiseen reikään ja onkaloon ja pitävät rakenteet kosteina, mikä pitkällä aikavälillä ja säiden lämmetessä voi edistää homeen syntyä.

Keskinen huomauttaa kuitenkin, että runsas kasvillisuus on lähtökohtaisesti hyväksi, kunhan se on sijoiteltu oikein. Esimerkiksi rankkasateiden sattuessa vehreä piha imee hyvin vettä ja ehkäisee siten tulvia paremmin kuin kivetty tai asfaltoitu piha.

3. Ikkunalaudat suorassa

Yksinkertaista: ikkunalautojen tulisi kallistua ikkunoista poispäin. Jos laudat ovat suorat, vesi tunkeutuu herkemmin ikkunalistojen väliin ja pahimmillaan sisälle asti.

– Siitä voi seurata monenlaista harmia myös vastuun näkökulmasta, Keskinen varoittaa.

Tyypillisesti ikkunoiden ulkopuitteet, -karmit ja -lasit kuuluvat taloyhtiön kunnossapitovastuulle. Osakkaan kunnossapitovastuulle kuuluvat puolestaan ikkunoiden sisä- ja välipuitteet sekä sisemmät lasit ja tuuletusluukku.

– Taloyhtiö voi esimerkiksi väittää, ettet ole pitänyt ikkunoita kunnossa, vaikka vuoto johtuisi ulkorakenteista, Keskinen sanoo.

Keskinen lisää, että ikkunoiden vesitiiveys on tänä päivänä entistäkin tärkeämpää, sillä ilmastonmuutos on lisännyt viistosateiden määrää etenkin rannikkoseudulla. Viistosateissa vesi sataa tuulen vaikutuksesta kohtisuoraan, jolloin se voi entistä helpommin päästä rakenteisiin.

Viime talvi oli rakennusten painajainen

Keskinen luonnehtii kulunutta talvea rakennusten painajaiseksi. Lämpötila on sahannut jatkuvasti miinus- ja plusasteiden välillä, taivaalta on tullut vuoroin vettä ja lunta, eikä rakennukset ole päässeet kunnolla kuivumaan kostean sään takia.

Jatkuva kosteus ei ole rakennuksille hyväksi, sillä se edesauttaa mikrobien lisääntymistä rakenteissa.

Taloyhtiöissä tulisi ylipäätään varautua enemmän ilmastonmuutokseen ja esimerkiksi isännöitsijöille tulisi järjestää aiheeseen liittyvää koulutusta, Keskinen ehdottaa. Suomen ilmasto on muuttumassa enemmän keski-eurooppalaiseksi ja tähän tulisi herätä ajoissa. 

Ilmastonmuutokseen varautuminen kannattaa huomioida esimerkiksi julkisivuremonttia suunnitellessa. Helsingin kaupungin rakennusvalvonta muun muassa tarjoaa aiheesta maksutonta ja puolueetonta neuvontaa. Lue lisää täältä: Kestävä taloyhtiö

Teksti: Matti Tuomela, Mellakka