Maksatko sinäkin naapurisi ylilämmityksestä?
Ylilämmittäminen ei ole naapurin vika, vaan koko taloyhtiön yhteinen asia. Näillä helpoilla keinoilla saatte sopivan lämpötilan kaikkiin asuntoihin.
Osassa helsinkiläisiä taloyhtiöitä on tänäkin talvena vietetty kovia pakkaspäiviä paitahihasillaan ja shortseissa, kun kodin lämpötila on mitoitettu yläkanttiin.
”On hyvin yleistä, että kerrostaloasunnoissa on liian lämmin sisäilma”, sanoo energia-asiantuntija Annamaria Tielinen. Tielinen työskentelee Helsingin kaupungilla taloyhtiöiden energianeuvonnassa ja tietää syyt ylilämmitykseen.
Ylilämmitys tarkoittaa sitä, että asunnossa on lämmityskaudella lämpimämpi kuin tarvitsisi olla.
”Suositus on 20–22 celsiusastetta. Sitä korkeampi lämpötila on huono sekä energiatehokkuuden että asumisterveyden kannalta.”
Jos kodin huoneilma kutittaa talviaikaan kurkkua, ja iho ja silmät kuivuvat, syynä on useimmiten asunnon ylilämmitys.
Suomi on maa, jossa on ainakin toistaiseksi neljä vuodenaikaa.
Lämmityskausi käynnistyy syksyllä, kun lämpötila on pysytellyt riittävän pitkään tarpeeksi alhaisissa lämpötiloissa.
Tielisen mukaan vuodenaikojen vaihtelu olisi tärkeää muistaa taloyhtiöitä lämmittäessä. Suosituslämpötilojen alle ei tarvitse mennä eikä asukkaiden ole tarkoitus palella, mutta ei myöskään ole tarkoituksenmukaista, että asunnoissa voi viettää kesät talvet yhtä kevyissä vaatteissa. Jos voi, asuntoja ylilämmitetään.
”Aika hyvä nyrkkisääntö on se, että jos itsellä on liian kuuma tai vaihtoehtoisesti liian kylmä, todennäköisesti myös naapurilla on sama ongelma. Talvella ylilämmityksen saattaa havaita myös siitä, että joissakin asunnoissa parvekkeen ovi tai ikkuna on auki pitkiä aikoja.”
Sen sijaan, että kyräilisi naapurin energian tuhlausta, asia kannattaa nostaa esille vaikka taloyhtiön kokouksessa. Yleinen ongelma nimittäin on, että kokonaiskuva puuttuu ja lämmitykseen liittyviä ongelmia korjataan huoneistokohtaisesti.
”Yleensähän asukas soittaa huoltoyhtiöön, jos asunnossa on liian kylmä tai kuuma. Huoltoyhtiö on hyvä ensikontakti, sillä saattaahan olla, että patteritermostaatissa on jotakin vialla. Mutta jos sen säätäminen ei ratkaise ongelmaa, kannattaa tiedustella, onko kyseessä laajempikin ongelma.”
Jos patteritermostaatin säätäminen ei ratkaise ongelmaa, kannattaa tiedustella, onko kyseessä laajempikin ongelma.
Usein ylilämmityksen syyksi paljastuu epätasapainossa oleva lämmitysverkko.
Tielinen kertoo, että lähellä lämmönjakohuonetta on yleensä lämpimämpää. Sen sijaan ylimmissä kerroksissa, kauempana lämmönjakohuoneesta, saattaa olla kylmempää. Koska taloyhtiöitä pyritään lämmittämään niin, että kaikilla olisi tarpeeksi lämmintä, alimpien kerrosten lämpö valuu ylilämmityksen takia hukkaan.
”Lämmitysverkoston epätasapaino saadaan kuntoon palauttamalla lämmitysverkon virtaamat suunnitteluarvojen mukaisiksi.”
Tämän tekee LVI-alan ammattilainen. Kun taloyhtiön lämpötilaa saadaan hilattua yksi aste alaspäin, se vähentää lämmityskustannuksia viisi prosenttia.
Tielisen mukaan asukkaan omilla säädöillä on yllättävän vähän merkitystä. Siksi on syytä tarkastella koko rakennuksen energiankulutusta. Suurimmat säästömahdollisuudet liittyvät lämmitykseen, joka on taloyhtiön vastuulla ja jota ohjataan lämmönjakohuoneesta.
”Turhaan lämmitys on aina huono juttu, ja kaukolämmöllä lämpiävien taloyhtiöiden lämmityskulut ovat rakennuksen merkittävin yksittäinen kuluerä. Sitä paitsi ylilämmitys on helposti korjattavissa oleva asia.”
Ylilämmitys on helposti korjattavissa oleva asia.
Ylilämmittämisen lopettamisen lisäksi toimiva keino säästää lämmityskuluissa on energiankulutuspiikkien tasaaminen. Koska kaukolämmön perusmaksu määräytyy suurimpien piikkien mukaan, lämmönkulutuksen tasaaminen ja vähentäminen tuo taloyhtiölle säästöjä.
”Kulutuspiikkien aikana turvaudutaan usein varavoimaan, joka on kallista ja tehdään fossiilisista polttoaineista.”
Yksi ratkaisu kulutuspiikkien tasaamiseen ja turhan lämmityksen välttämiseen on älykäs lämmityksen ohjaus.
”Kaukolämmön kohdalla lämmitystä ohjataan perinteisesti niin, että ensin mitataan ulkolämpötilaa. Sen perusteella sitten päätetään, minkä lämpöistä vettä lämmitysverkostoon menee. Älykkäässä ohjauksessa mitataan ulkolämpötilojen lisäksi sisälämpötiloja eri puolilta taloa. Samalla saadaan tietoa siitä, pysyykö verkosto tasapainossa.”
Älykäs ohjaus ei siis itsessään auta, jos virtaamat ovat pielessä. Se auttaa ylläpitämään toimivaa tilannetta. Kiinteistön sisäisten lämpötilojen lisäksi älykäs ohjaus huomioi sääennusteet. Mikäli ulkolämpötila on ennusteiden mukaan lauhtumassa, lämmitystä voidaan hillitä.
”Varsinkin kaukolämpökohteissa, joissa käyttövesi lämmitetään ilman erillisiä varaajia, on tärkeää voida vuorotella käyttöveden ja tilojen lämmityksen välillä.”
Kun käyttöveden kulutus on korkea, älykäs ohjaus priorisoi veden lämmitystä tilojen lämmityksen sijaan. Tilat eivät ehdi jäähtyä liikaa, ja samalla saadaan pienennettyä kulutushuippuja.
Yksi tapa ottaa älykäs ohjaus käyttöön on asentaa eri puolille taloyhtiötä langattomia lämpötila-antureita, ja ohjata niistä saatava mittausdata lämmönjakohuoneessa olevalle lämmönjako-ohjausyksikölle. Antureiden lisäksi voi valita vielä älytermostaatit, jotka Tielisen mukaan säätelevät lämmitystä hienostuneemmin.
”Kun lämmitysverkosto on kerran tasapainotettu, älytermostaatin pitäisi pitää se tasapainossa.”
Taloyhtiö voi ottaa käyttöön myös ratkaisun, joka yhdistää kaikki mittaustiedot ja oppii rakennuksen käyttäytymisestä. Tällainen älykäs ohjausjärjestelmä optimoi lämmitystä automaattisesti säätilan, sisäolosuhteiden ja kulutuspiikkien perusteella. Sen ansiosta lämmitys mukautuu ennakoivasti ja energiatehokkaasti, ilman että asukkaiden tarvitsee tehdä mitään.
”Kulutusjoustoon liittyvät asiat eivät ole hankalia, ja markkinoilla on jo useita toimivia ratkaisuja.”
Kulutusjoustoon liittyvät asiat eivät ole hankalia, ja markkinoilla on jo useita toimivia ratkaisuja.
Teksti: Laura Koljonen / Kuvat: Mikko Nikkinen
Artikkelin alkuperäinen julkaisu: hs.fi 16.3.2026
