Apua asuntojen ylikuumenemiseen Taloyhtiöillä on useita keinoja helteiltä suojautumiseen.

Lue lisää artikkelista>>

Asiantuntija varoittaa: Asunnon yliviilentämisellä voi olla katalat seuraukset – “Kosteus voi tiivistyä väärään paikkaan”

Tuulettimet puhaltavat kuvituskuva
Itsensä yliviilentäminen voi rasittaa hengitysteitä. Kuva: Jussi Rekiaro

Helteet käyvät entistä intensiivisemmiksi myös Suomessa, ja moni asukas niin kerros- kuin omakotitalossakin turvautuu erilaisiin viilennyslaitteisiin.

Ne ovatkin mainioita välineitä – mutta liiallisella viilentämisellä voi olla katalat seuraukset, varoittaa Helsingin kaupungin energianeuvonnan tiimipäällikkö Aleksi Heikkilä.

Pitkään jatkuva liiallinen viilentäminen voi näet tiivistää ilmankosteutta sellaisiin paikkoihin, joihin sitä ei haluta, kuten asunnon seinärakenteisiin. Se on huono asia, sillä kosteus on tunnetusti hyvä kasvualusta homeelle.

– Jos ulkona on tosi kuumaa ja kosteaa ja sisällä tosi viileää, niin kosteus voi tiivistyä väärään paikkaan, Heikkilä täsmentää.

Heikkilän mukaan riski on melko pieni, mutta se kasvaa, jos yliviilentäminen jatkuu pitkään. Tällöin seinien sisällä olevat rakenteet alkavat viilentyä, ja kuten tiedetään, kosteus kondensoituu vedeksi nimenomaan viileälle pinnalle.

– Muutama päivä ei välttämättä haittaa, mutta yhden kesäkauden mittainen yliviilennys voi jo aiheuttaa ongelmia.

Liian viileä tuntuu kylmältä

Selkeää yleisohjeistusta siitä, mihin asteeseen sisäilma kannattaa helteellä viilentää, ei Heikkilän mukaan ole. Kelpo ohjenuora kuitenkin on, ettei sisäilman tulisi tuntua niin viileältä, että tulee kylmä. 

– Itse pitäisin sisäilman helteellä siinä 23–24 asteen tienoilla. Sekin tuntuu aika mukavalta, jos ulkona on yli 30 asteen helle, Heikkilä sanoo.

Malttia pöytätuulettimen kanssa

Kevyempään viilennyskalustoon kuuluu monissa kodeissa kesäisin esiin kaivettava pöytätuuletin. Vaikka tuuletin ei varsinaisesti viilennä ilmaa, voi tukalana päivänä pieni ilmavirta tuntua miellyttävältä kasvoilla.

Alvariinsa ei omaan naamaan tulisi kuitenkaan puhaltaa, Heikkilä muistuttaa, ja varsinkaan yöksi pöytätuuletinta ei tulisi jättää puhaltamaan kohtisuoraan kasvoille.

– Se saattaa tuoda hengitysteihin rasitusta ja vetää muutenkin paikat jumiin, Heikkilä perustelee.

Pöytätuulettimen avulla voi kuitenkin yrittää tehostaa yökaikaista tuuletusta, kunhan vain yölämpötila laskee riittävästi. Tätä voi käytännössä hyödyntää erityisesti uusissa rakennuksissa, joissa on koneellinen ilmanvaihto.

Ikkunat kiinni kuumalla

Ilmavirran viilentävän vaikutuksen vuoksi moni erehtyy pitämään kuumana päivänä ikkunaa tai esimerkiksi parvekkeen ovea auki. Näin ei kuitenkaan tulisi tehdä, vaan tuulettaa kannattaa vasta silloin, kun ulkona on viileämpää – eli yleensä yöllä.

Kuumalla ilmalla tuulettaminen tuo vain kuumaa ilmaa asunnon sisään, Heikkilä sanoo.

Heikkilän mukaan oikeaoppisella tuulettamisella sekä esimerkiksi sälekaihtimien kiinni pitämisellä asunnon sisälämpötilaa saa jo huomattavan hyvin hallittua.

– Passiivisilla viilennyskeinoilla voidaan parhaassa tapauksessa päästä niin hyvään lopputulokseen, ettei aktiivisia keinoja tarvita, Heikkilä sanoo.

Sälekaihtimet väärin kiinni

Sälekaihtimien oikeaoppinen sulkeminen on jokakesäinen puheenaihe. Moni hämmästyy kuullessaan, että niinkin yksinkertaisen asian voi tehdä väärin.

– Kaihtimet tulisi sulkea kupera puoli ulospäin, Heikkilä sanoo. – Mutta ei sillä oikeasti ole niin hirveästi väliä, miten ne ovat kiinni, kunhan ne ovat kiinni.

Varjostus on Heikkilän mukaan olennainen osa passiivista viilennystä. Mitä kauempana sälekaihtimet ovat asunnon sisätiloista, sitä tehokkaammin ne toimivat viilentämisen näkökulmasta.

Suomalaisissa asunnoissa kaihtimet ovat monesti ikkunalasien välissä tai sisäpuolella. Etelä-Euroopassa puolestaan on tyypillistä, että asunnoissa on puiset ikkunaluukut lasien ulkopuolella.

Suuret varjostavat puut ovat Heikkilän mukaan niin ikään tehokkaita varjostajia, ja siten myös viilentäjiä. Pikaista helpotusta puiden istuttaminen ei kuitenkaan tarjoa.

– Puun pitää varmaankin antaa kasvaa seuraavat kymmenen vuotta, ennen kuin siitä on jotain iloa, Heikkilä toteaa.

Koskee myös uusia rakennuksia

Heikkilä työskentelee Helsingin kaupungin energianeuvonnan tiimipäällikkönä. Energianeuvonta muun muassa tarjoaa taloyhtiöille vinkkejä ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. 

Työssään Heikkilä on huomannut, ettei kuumuus piinaa yksinomaan vanhoja rakennuksia – kuten yleisesti ehkä luullaan – vaan yhteydenottoja tulee myös uudemmista kohteista.

– Jos on ikkunat etelään päin eikä ole varjostusta, niin kyllä se helle koettelee uudempiakin rakennuksia. 

Passiivisten viilennyskeinojen lisäksi on olemassa myös järeämpiä konsteja, kuten maaviilennys. Heikkilän viesti taloyhtiöille on kuitenkin yksiselitteinen:

– Kannattaa kokeilla halvat ja passiiviset keinot ensin.

Teksti: Matti Tuomela, Mellakka Helsinki