Kerrostalojen katoille lankeava auringonpaiste kannattaa kerätä talteen ilmaisena energiana.

”Jos varjostusta ei ole, niin katot ilman muuta täyteen aurinkopaneeleja”, toteaa Pursimiehenkatu 21:n hallituksen puheenjohtaja Harri Fränti.

Helsingin Punavuoressa sijaitsevan taloyhtiön uusin sijoitus tulevaisuuteen paljastuu vasta videolta, jossa kuvauskopteri nousee kattojen tasalle. Suojellun talon musta peltikatto sai kahdelle lappeelleen täysmustat aurinkopaneelit elokuussa 2022. Vaikka 26 kW:n huipputehoinen aurinkovoimala saatiin tuotantoon vasta elokuun lopulla, ehti se tahkota taloyhtiölle syyskuukausien aikana taloyhtiölle lähes 2 000 euron verran sähkönmyyntituloja, kiitos pörssisähkön huippuhintojen.

”Voimala tuottaa vuodessa noin 20 megawattituntia sähköä”, Harri Fränti kertoo.

Se on moninkertaisesti vanhan, painovoimaiseen ilmanvaihtoon luottavan kivitalon oman kiinteistösähkönkulutuksen verran. Niinpä suurin osa tuotetusta sähköstä päätyy myyntiin.

”Jos olisimme saaneet paneelit suunnitellusti jo toukokuussa tuotantoon, olisimme myyneet sähköä jopa 5 000 eurolla. Silloin reilun 30 000 euron hintaisen investoinnin takaisinmaksu olisi ollut todella nopea”, Fränti pohtii.

Ilmaisenergiaa pitkälle tulevaisuuteen

Sähkön hinnannousu on saanut monet taloyhtiöt pohtimaan aurinkosähköinvestointia, joka tarjoaa ilmaista energiaa pitkälle tuleville vuosikymmenille. Paneelien tekninen käyttöikä lasketaan kymmenissä vuosissa, ja valmistajat myöntävät paneeleille tyypillisesti 25 vuoden tuottotakuun.

”Jos ne meilläkin tuottavat investointikustannuksensa alle kymmenessä vuodessa, niin miksi ei?” sanoo Harri Fränti.

Pursimiehenkadulla hanke lähti liikkeelle aurinkosähköwebinaarista, joka innosti taloyhtiön hallituksen pyytämään Solarvoima Oy:ltä kartoituksen aurinkosähköjärjestelmän toteutuksesta. Laskelma suositti noin 25 kW:n suuruista aurinkovoimalaa, ja liittymistä ns. hyvityslaskentajärjestelmään. Tämä sähköverkkoyhtiöiden tarjoama ilmainen palvelu jakaa aurinkosähköä taloyhtiön kuluttaman kiinteistösähkön lisäksi myös talon huoneistojen sähköliittymiin alentaen niiden sähkölaskua.

Koska yhtiöllä oli kassassa varoja talonmiehen asunnon myynnistä, tilasi sähkön hinnannousuun varautunut hallitus aurinkovoimalan huhtikuussa 2022.

Sen jälkeen piti vielä hoitaa lupa-asiat kuntoon. Rakennuslain mukaan kaupunkiympäristöön merkittävästi vaikuttavan aurinkopaneelin tai -keräimen asentaminen vaatii toimenpideluvan. Sen lisäksi Pursimiehenkatu 21 on suojeltu talo, ja arvioitu asemakaavassa kaupunkikuvallisesti merkittäväksi rakennukseksi.

Lupabyrokratia hoitui kuitenkin yllättävän jouheasti. Fränti latasi hankkeen tiedot sekä aurinkosähköselvityksen havainnekuvat Lupapiste.fi -verkkopalveluun, ja alle kuukaudessa saapui rakennusvalvonnan lausunto:

”Rakennustyö ei vaadi MRL:n 126 a §:n mukaista toimenpidelupaa.”

”Me rakennusvalvonnassa teemme kaikkemme, että aurinkovoimaloita tulee Helsingin katoille. Katsomme vain sen verran perään, että ne ovat kaupunkikuvallisesti diskreettejä ja asennukset teknisesti turvallisia”, kertoo arkkitehti Ulla Vahtera, Pursimiehenkadun aurinkopaneelihankkeen käsittelijä.

Helsingin rakennusvalvonta tulkitsee aurinkopaneeliasennukset lähes poikkeuksetta vähäisiksi toimenpiteiksi, jolloin lain edellyttämää toimenpidelupaakaan ei tarvita. Helsingin nykyinen rakennusjärjestys vapauttaa kaikki katoille sijoitettavat aurinkopaneelit luvanvaraisuudesta, mutta rakennussuojelun vaatimukset tulee ottaa huomioon. Pursimiehenkadulla rakennusvalvonta edellytti, että suojellun arvorakennuksen katolle asennetaan täysmustat paneelit, jotka maastoutuvat hyvin mustalle peltikatolle.

150-vuotiaskin kaipaa uutta energiatekniikkaa

Pursimiehenkatu 21:n historia on värikäs. Talon kaksi alinta kerrosta ovat valmistuneet 1869, 3. ja 4. kerros todennäköisesti vuonna 1897.

”Valitettavasti varhaiset tiedot katosivat toisen maailmansodan aikana”, Fränti harmittelee.

Talon piharakennus taas on toiminut aikanaan tsaarin upseereiden juhlahuoneistona. Vuonna 2008 siihen valmistui kolme rivitaloasuntoa.

Talon 150-vuotinen historia ei ole mikään este energiaremonteille. Kolme vuotta taloyhtiön hallituksen puheenjohtajana toiminut Fränti kouluttaa työkseen talotekniikan ammattitutkinnon suorittajia, isännöitsijöitä sekä lämpöpumppuasentajia uuden energiatekniikan saloihin. Samoja oppeja sovelletaan käytäntöön myös kotitalossa. Tänä vuonna talossa on tehty muun muassa energiaa säästävä patteriverkoston tasapainotus ja uusittu vanhat patteriventtiilit.

Nyt hallituksen pöydällä on jo seuraava energiatehokkuutta parantava hanke. Sen ensi askel on koko talon energiamallinnus. Noin 7 000 euron hintainen konsulttiselvitys kertoo, kannattaisiko korttelin sisäpihalle asentaa lämpöpumppuja, jotka hyödyntävät ulkoilman lämpöenergiaa talon ja käyttöveden lämmitykseen. Fräntin näppituntuma on, että noin 130 000 euron hanke olisi kannattava, mutta se pitää varmistaa laskelmin. Parhaassa tapauksessa hanke on jo seuraavan yhtiökokouksen asialistalla.

”Sitäkään hanketta meidän ei tarvitsisi tehdä velaksi”, Fränti kertoo.

Vielä ilma-vesilämpöpumppuinvestoinninkin jälkeen talonmiehen asunnon myynnistä jäisi rahaa säästöön yhtiön tuleviin energiaremontteihin.

Energiaa säästäviin ratkaisuihin sijoittaminen kannattaa, sillä ne ovat omiaan alentamaan 43 asunnon taloyhtiön yhtiövastikkeita tulevina vuosikymmeninä. Fränti muistuttaa, että kukaan ei voi varmasti ennustaa energian hinnan kehitystä tulevaisuudessa, mutta yksi todennäköinen suunta sillä on. Ylöspäin.

Harri Fränti kertoo, että aurinkopaneelit ovat saaneet kiitosta talon asukkailta. Paneelien tuotantoa voi jakaa asuntojen käyttöön hyvityslaskennalla, mutta pörssisähkön korkeiden hintojen kannustamana vuoden 2022 tuotanto myytiin verkkoon. Kuva: As Oy Pursimiehenkatu 21.

Näin hankit luvan energiaremontille

Helsingin kaupunki kannustaa taloyhtiöitä energiaremontteihin. Jos suunnittelet aurinkovoimalaa talon katolle, lämmöntalteenoton rakentamista tai ilma-vesilämpöpumppuasennusta sisäpihalle, ensimmäinen askel on ottaa yhteyttä kaupungin rakennusvalvontaan Lupapiste.fi -palvelussa.

”Se on hyvä asiointiväline. Sinne arkistoituu kaikki tieto niin taloyhtiön edustajille kuin Helsingin kaupungin energianeuvontatiimin käyttöön”, kertoo lupakäsittelijä Ulla Vahtera.

Vahteran mukaan kerrostalojen aurinkopaneelit ovat rutiinia, jotka käsitellään nopeasti neuvontapyyntöinä. Enemmän Helsingin rakennusvalvontaa työllistävät kerrostalojen ilmanvaihdon lämmöntalteenottolaitteet ja lämpöpumppuasennukset.

”Katujen puoleisilla julkisivuilla ne ovat hankalia. Ohjaamme siihen suuntaan, että asennukset ovat niin huomaamattomia, että voimme todeta hankkeen vähäiseksi, eikä toimenpidelupaa tarvita”, Vahtera kertoo.

www.lupapiste.fi

Teksti: Petja Partanen

Julkaistu ensimmäisen kerran 8.1.2023, päivitetty 11.10.2023