Tihkuuko vesi ikkunakarmeista? Muista taloyhtiön huoltovastuu
Vesi väärissä paikoissa ei ole koskaan mukava yllätys asunnossa. Entistä epämukavammaksi asian tekee se, jos vastuu vesivahingosta ei jakaudu selvästi.
Ikkunakarmeista sisään tihkuva vesi kuuluu vastuun jakautumisen kannalta hankaliin tapauksiin, toteaa Helsingin kaupungin rakennusfysiikan asiantuntija ja tiimipäällikkö Anna Keskinen.
Kerrostalossa tyypillisesti ikkunoiden ulkopuitteet, -karmit ja -lasit kuuluvat taloyhtiön kunnossapitovastuulle, kun taas ikkunoiden sisä- ja välipuitteet sekä sisemmät lasit ja tuuletusluukku kuuluvat osakkaan vastuulle.
Kun vesi tulee ikkunoista sisään, voi taloyhtiö alkaa kinaamaan osakkaan kanssa siitä, onko tämä pitänyt oman puolensa ikkunapielistä kunnossa, Keskinen sanoo.
Taloyhtiöillä on lähtökohtaisesti velvollisuus tarkastaa ikkunoiden tiivistykset kerran vuodessa, mutta Keskisen arvion mukaan tämä ei toteudu monessakaan yhtiössä, sillä isännöitsijät ovat kuormitettu monenlaisilla vastuilla.
Viistosateet pahentavat vesivahingon riskiä
Keskisen mukaan viistosateiden määrä on ilmaston lämpenemisen myötä kasvanut viime vuosina merkittävästi ja tilanne on vaikeutumassa entisestään.
Viistosade on nimensä mukaisesti viistoon tai myrskysäällä jopa vaakasuoraan satavaa vettä, joka rasittaa taloyhtiöiden julkisivuja tavanomaista vesisadetta enemmän.
– Lisäksi lämpötilan sahaus nollan molemmin puolin kuormittaa julkisivurakenteita, sillä ne sulavat ja jäätyvät useita kertoja talven aikana, Keskinen lisää.
Ikkunoiden liitosdetaljit ovat niin vesitiiviyden kuin energiatehokkuudenkin kannalta haastavia niin uusissa kuin vanhoissakin rakennuksissa. Mikäli rakenteissa on epätiiveyskohtia, niin vesi kyllä löytää tiensä sisään, Keskinen varoittaa.
– Viistosateella tuulenpaine voi vieläpä tunkea vettä sellaiseenkin suuntaan, johon se ei normaalisti kulkeutuisi, kuten ylöspäin.
Viime talvi oli rakennusten painajainen
Keskinen luonnehtii kulunutta talvea rakennusten painajaiseksi. Lämpötila on sahannut jatkuvasti miinus- ja plusasteiden välillä, taivaalta on tullut vuoroin vettä ja lunta, eikä rakennukset ole päässeet kunnolla kuivumaan kostean sään takia.
Jatkuva kosteus ei ole rakennuksille hyväksi, sillä se edesauttaa mikrobien lisääntymistä rakenteissa.
Taloyhtiöissä tulisi ylipäätään varautua enemmän ilmastonmuutokseen ja esimerkiksi isännöitsijöille tulisi järjestää aiheeseen liittyvää koulutusta, Keskinen ehdottaa. Suomen ilmasto on muuttumassa enemmän keski-eurooppalaiseksi ja tähän tulisi herätä ajoissa.
Ilmastonmuutokseen varautuminen kannattaa huomioida esimerkiksi julkisivuremonttia suunnitellessa. Helsingin kaupungin rakennusvalvonta muun muassa tarjoaa aiheesta maksutonta ja puolueetonta neuvontaa.
Teksti: Matti Tuomela, Mellakka Helsinki